Mäenpää: Nato-jäsenyyden hinta on pieni suhteessa saatuun hyötyyn

Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan koko ajan vahvistunut ja vankistunut. Taloustutkimuksen tammi-helmikuun vaihteessa 2023 tehdyn kyselyn mukaan 82 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen päätös liittyä Natoon on oikea. Tästäkin huolimatta mahdollisiin huolenaiheisiin on kansanedustaja Juha Mäenpään mielestä syytä vastata.

Suomen Nato-jäsenyyden suhteen eletään jännittäviä aikoja. Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole vielä ratifioineet jäsenyyttä.

Myös eduskunnan viimeisellä istuntoviikolla ennen nyt jo käynnissä olevaa vaalitaukoa puhuttiin aiheesta.

Käsittelyn pohjana oli ulkoasiainvaliokunnan mietintö. Yksimielisessä mietinnössä valiokunta odotusten mukaisesti puolsi sopimuksen hyväksymistä: ”Jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt.”

Oikea aika hakea jäsenyyttä

Kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti eduskunnassa, että kuten monet muutkin edustajat, suhtautui hänkin aikaisemmin kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Hän korosti muuttaneensa mielipiteensä harkiten.

– Nato-jäsenyyteen puolustuspoliittisen näkökulman lisäksi vaikuttivat omassa mielessäni ehkä jopa enemmän talouden näkymät, siis talouspoliittiset vaikutukset Suomen maakuvaan ja maariskiin.

Mäenpää totesi Puolustusvoimien ja puolustuskyvyn olevan hyvässä kunnossa ja arvioi, että Suomella on enemmän annettavaa kuin opittavaa Natolta.

– Oma arvioni on, että jos olisimme rauhan aikana 90-luvulla liittyneet Natoon ja Naton kollektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, en usko, että puolustuskykymme olisi nykyisellä tasolla.

Ulkomaille lähetettävät joukot vapaaehtoisista

Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan koko ajan vahvistunut ja vankistunut. Taloustutkimuksen tammi-helmikuun vaihteessa 2023 tehdyn kyselyn mukaan 82 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen päätös liittyä Natoon on oikea. Tästäkin huolimatta Mäenpään mukaan mahdollisiin huolenaiheisiin on syytä vastata.

– Minua itseäni silloin vuosi sitten askarrutti muutama asia, jotka nousivat esiin myös julkisessa keskustelussa ja kansalaisten parissa. Näihin kysymyksiin ja jopa huoliin on syytä vastata avoimesti.

Ensimmäinen huoli, jota Mäenpää piti itsekin esillä puolustusvaliokunnassa, liittyy lähetettäviin joukkoihin. Mietinnössä huomautetaan tähän liittyen, että asevelvollisten, siis varusmiesten ja reserviläisten, osalta osallistuminen kansainvälisiin aputehtäviin perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

– Eli näihin Naton tehtäviin käytettäisiin ensisijaisesti sellaista Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on vapaaehtoisesti sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien ammattihenkilöstöä kuitenkin voidaan tarvittaessa määrätä näihin tehtäviin.

– Toisekseen: myös Naton jäsenvaltioiden joukkojen saapuminen Suomen alueelle perustuu aina Suomen nimenomaiseen pyyntöön tai suostumukseen.

Ahvenanmaa ei ole ongelma

Kolmanneksi julkisessa keskustelussa esitetyksi huoleksi Mäenpää nostaa ydinaseet ja Suomen nykylainsäädännön suhtautumisen niihin.

– Tähän aihepiiriin mietinnössä huomautetaan, että Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat Suomen ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista. Itse en ydinaseita Suomeen halua sijoitettavan.

Mäenpää nostaa esiin myös Ahvenanmaan aseman.

– Liittymiskeskusteluissa ei kuitenkaan mietinnön mukaan esitetty vastalauseita liittyen Ahvenanmaan kansainvälisoikeudelliseen asemaan. Itse toivoisin ahvenanmaalaisten suorittavan asepalveluksen kuten muutkin suomalaiset.

Viimeinen mainitsemisen arvoinen huoli on liittynyt liittokunnan tuomiin kustannuksiin.

– Mietinnön arvion mukaan hinta vuositasolla tulee olemaan 70-100 miljoonaa euroa. Vaikka summa voi maallikosta tuntua isolta, on se lopulta saatuun hyötyyn nähden melko pieni. Vertailun vuoksi maamme puolustushallinnon määrärahoiksi esitettiin yli kuusi miljardia euroa vuoden 2023 budjettiin, Mäenpää huomauttaa.