Naton Madridin huippukokous päättyi torstaina ja sen suurin saavutus oli yhteisrintama Venäjän akuuttia ja kasvavaa uhkaa vastaan. Laajeneva Nato ei halua sotaa mutta jäsenvaltiot ovat yhdessä valmiina, jos pahin käy toteen.
Naton johtajat nimesivät keskiviikkona Venäjän merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi puolustusliiton rauhalle sekä turvallisuudelle. Samalla Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin virallisesti liiton jäseniksi ratifiointiprosessin jälkeen.
Jokaisen Naton 30 jäsenmaan parlamentin on erikseen hyväksyttävä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja se vie aikansa. Juna on nyt liikkeellä, eikä lopputuloksesta pitäisi olla epäselvyyttä, vaikka muutama vaikkapa Turkin tai Unkarin esittämä kiemura saattaa matkaan tullakin.
– Tämä antaa Natolle mahdollisuuden yhteisen rintaman luomiseen Venäjän aggressiota vastaan ja se on ehdottomasti tämän kokouksen keskeisin tavoite ja saavutus, kirjoittaa asioita sivullisen silmin seuraava AlJazeera.
Nato ei halua sotaa
Nato vahvistaa julistuksensa mukaan merkittävästi sotilaallista voimaansa pitkällä tähtäimellä ja erityisesti Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut aivan uuden sivun Nato-maiden yhteistyössä ja tämä viitoittaa tietä tulevaisuuteen.
– Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa olemme valmiita mutta emme missään nimessä halua yhteenottoa Venäjän kanssa, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi Madridissa.
– Me kaikki haluamme elää rauhassa Euroopassa ja siksi teemme kristallin kirkkaaksi sen, että olemme valmiit puolustamaan itseämme ja vahvistamme siihen tarvittavia rakenteita, Baerbock jatkoi.
Putin puristaa nyrkkiä taskussa
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi puolustusliiton päätöksiä tuoreeltaan valtiovierailullaan Turkmenistanissa. Vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaa suurimpia muutoksia Euroopan turvallisuuteen vuosikymmeniin, Kremlin kommentit ”Naton imperialistisista aikeista” ovat verhottuja ja liittyvät ajankohtaiseen tilanteeseen.
– Ruotsin ja Suomen kanssa meillä ei ole Ukrainan kaltaisia ongelmia. Jos ne haluavat Natoon, niin siitä vaan, Putin sanoi Venäjän valtion television haastattelussa.
– Mutta heidän täytyy ymmärtää se, että jos niiden alueelle pystytetään pysyviä sotilaallisia rakenteita, niin olemme pakotettuja vastaamaan samalla tavalla, kuin nyt vastaamme tuollaisilta alueilta meiltä vastaan kohdistettuun uhkaan. Ennen kaikki oli välillämme mainiosti, mutta nyt esiin nousee epäilyjä ja niitä tulee varmasti lisää.
Pakolaisongelma mainittu
Kiinan mahdollinen uhka mainittiin ja ilmastonmuutos mainittiin Madridissa. Pakolaisongelman, laittoman maahanmuuton ja Naton etelärajan ongelmat otti esiin viimeaikaisten tapahtumien valossa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.
Marokon naapurissa Espanjan Melillassa on Naton ja Afrikan välinen maaraja sekä eräs räikeimmistä elintasoerojen kuiluista maailmassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli siellä viime perjantaina väkijoukon yrittäessä väkivalloin EU:n alueelle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan laiton ja kaikki muukin siirtolaisuus ovat asioita, joita Naton tulee seurata. Konkreettisia toimia ei ollut esillä.
– Maailmalla on ihmisiä pakon edessä liikkeellä enemmän kuin koskaan. Ja tämä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Seuraamme useita sovittuja asioita ja yritämme työskennellä yhdessä niiden ratkaisemiseksi, Blinken kuvaili.
SUOMEN UUTISET