

PS ARKISTO
Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen puolustustarviketuotannon merkitystä
Suomen liittyminen Naton tarkkailijajäseneksi heinäkuun alussa tulee tiivistämään Suomen ja muiden Naton jäsenmaiden suhteita entisestään. Tuleva Nato-jäsenyys edistää sekä Suomen ja koko Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta, että vahvistaa maamme sotilaallista huoltovarmuutta.
Puolustusvoimien Nato-yhteensopivuutta on rakennettu määrätietoisesti usean vuoden aikana, sillä puolustusministeriö linjasi puolustustarvikehankintojen yhteensopivuudesta jo vuonna 2011.
– Nato-jäsenyys on sekä tärkeä Suomen turvallisuuden kannalta, että loistava tilaisuus edistää suomalaista puolustusosaamista ja -teollisuutta toisten Nato-maiden parissa. Samalla meidän tulee vahvistaa omaa sotilaallista huoltovarmuuttamme tukemalla kotimaista puolustustarviketuotantoa. Maantieteellinen sijaintimme on logistisesti haastava ja meillä on pitkä maaraja arvaamattoman Venäjän kanssa, joten oman tuotannon kehittäminen on avainasemassa maamme turvallisuuden kannalta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Aggressiivinen ja arvaamaton rajanaapuri
Valtion keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät hankinnat on rajattu kilpailutuksen ulkopuolelle sekä EU-direktiivillä että lailla julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Tämä mahdollistaa puolustustarvikkeiden hankinnan kotimaisilta toimittajilta ja osaltaan edesauttaa Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden kehittämistä.
– Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Venäjä on aggressiivinen ja arvaamaton rajanaapuri, johon ei voi luottaa tippaakaan. Nyt on hyvä hetki suosia suomalaista myös puolustushankintojen osalta, sillä maamme sotilaallinen huoltovarmuus on turvattava kaikin mahdollisin keinoin.
– Olen jättänyt suomalaisen puolustusteollisuuden kehittämisestä kirjallisen kysymyksen, sillä kotimainen puolustustarviketuotanto on elintärkeää Suomelle mahdollisissa kriisitilanteissa, Antikainen kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- puolustustarvikkeet sotilaallinen huoltovarmuus Nato-yhteensopivuus tarkkailijajäsen Nato-jäsenyys julkiset hankinnat tuotanto Itämeri Sanna Antikainen Turvallisuus Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Suomen lopetettava turistiviisumien myöntäminen venäläisille

Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Myrkytettyjä piirakoita ja junapommeja – Ukrainan vastarintaliikkeeltä tappavat terveiset venäläismiehittäjille ja kollaboraattoreille

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Koskela: Satakunnasta Nato-maakunta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.