Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa

Jaana Strandman: Lukeminen perustaitona on rapautunut

Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä

Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta

Sara Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”

Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

Nato-yhteensopivuus

Suomen liittyminen Naton tarkkailijajäseneksi heinäkuun alussa tulee tiivistämään Suomen ja muiden Naton jäsenmaiden suhteita entisestään. Tuleva Nato-jäsenyys edistää sekä Suomen ja koko Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta, että vahvistaa maamme sotilaallista huoltovarmuutta.

Puolustusvoimien Nato-yhteensopivuutta on rakennettu määrätietoisesti usean vuoden aikana, sillä puolustusministeriö linjasi puolustustarvikehankintojen yhteensopivuudesta jo vuonna 2011.
&#8211; Nato-jäsenyys on sekä tärkeä Suomen turvallisuuden kannalta, että loistava tilaisuus edistää suomalaista puolustusosaamista ja -teollisuutta toisten Nato-maiden parissa. Samalla meidän tulee vahvistaa omaa sotilaallista huoltovarmuuttamme tukemalla kotimaista puolustustarviketuotantoa. Maantieteellinen sijaintimme on logistisesti haastava ja meillä on pitkä maaraja arvaamattoman Venäjän kanssa, joten oman tuotannon kehittäminen on avainasemassa maamme turvallisuuden kannalta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Aggressiivinen ja arvaamaton rajanaapuri
Valtion keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät hankinnat on rajattu kilpailutuksen ulkopuolelle sekä EU-direktiivillä että lailla julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Tämä mahdollistaa puolustustarvikkeiden hankinnan kotimaisilta toimittajilta ja osaltaan edesauttaa Suomen sotilaallisen huoltovarmuuden kehittämistä.
&#8211; Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Venäjä on aggressiivinen ja arvaamaton rajanaapuri, johon ei voi luottaa tippaakaan. Nyt on hyvä hetki suosia suomalaista myös puolustushankintojen osalta, sillä maamme sotilaallinen huoltovarmuus on turvattava kaikin mahdollisin keinoin.
&#8211; Olen jättänyt suomalaisen puolustusteollisuuden kehittämisestä kirjallisen kysymyksen, sillä kotimainen puolustustarviketuotanto on elintärkeää Suomelle mahdollisissa kriisitilanteissa, Antikainen kertoo.

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen puolustustarviketuotannon merkitystä

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa syntyneensä aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiosta ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Nykyään Suomi on kuitenkin ollut vähintään toinen jalka Natossa jo vuodesta 1994 lähtien.

Riikka Slunga-Poutsalo kertoi eduskunnan Nato-keskustelussa suomettumisen ajan olleen tasaista ja stabiilia, lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, jonka kyllä kuuli usein, mutta jonka sisältöä ei ymmärtänyt.
&#8211; Kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi. Mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä, Slunga-Poutsalo totesi.
&#8211; Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein.
Historiassa ei tapahdu enää mitään
Slunga-Poutsalo kokee, että Suomessa on pitkään pystytty laittamaan nämä uhittelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystytty luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa.
&#8211; Historiassa ei tapahdu mitään, menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
&#8211; Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole, Slunga-Poutsalo sanoi.
Toinen jalka Natossa
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa.
&#8211; Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa.
On eri asia olla kumppani kuin täysivaltainen jäsen
Slunga-Poutsalo näkee, että Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut maineen luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja mm. Nato-maiden tiedustelulähteistä.
&#8211; On aivan eri asia olla kumppani, vaikkakin arvostettu sellainen, kuin täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä, Slunga-Poutsalo painotti.
&#8211; Se, että voimme nähdä horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot. Ja näin rakentaa rauhaa jo etukäteen.
&nbsp;

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa