Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa ”terroristien majoittamisesta”. Maa on asettanut Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ehtoja. Vaatimuslistallaan Erdoğan perää (Turkin Syyriaan 2019 tekemän hyökkäyksen johdosta asetetun) asevientikiellon purkamista sekä sen terroristeina pitämien henkilöiden luovuttamista Turkkiin.

Suomi on tahtomattaan joutunut Nato-näytelmän pelinappulaksi, sillä todelliset Turkkia hiertävät asiat ovat Yhdysvaltojen ja Turkin välisiä.

Turkki ei ole saanut kutsua Valkoiseen taloon

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat myöntyisi Turkin haluamaan suureen diiliin.

– Turkki haluaisi, että Yhdysvallat myisi maalle F-35-hävittäjät ja lopettaisi Syyrian PKK-haaran tukemisen sekä asevientikiellon. Yhdysvallat ei ole tähän valmis. Toistaiseksi se ei halua aloittaa asian tiimoilta mitään kahdenvälisiä neuvotteluja. Tosin hävittäjistä Yhdysvallat voi jossain vaiheessa neuvotella ikään kuin erikseen, hän sanoo.

Turkki suljettiin yhdysvaltalaisesta F-35-hävittäjähankkeesta vuonna 2019, kun se valitsi venäläisen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän.

– Turkki etsi tuolloin ohjuspuolustusjärjestelmää sillä ehdolla, että se pääsisi myös mukaan teknologiseen kehittämiseen. Se neuvotteli Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa ja päätyi lopulta venäläiseen järjestelmään. Sen ostoehdot eivät kuitenkaan olleet muiden maiden ehtoja paremmat, vaan kyse oli siitä, että Turkki halusi palkita Venäjän, koska se aktiivisesti tuomitsi vuoden 2016 Gülen-liikkeen tekemän sotilasvallankaappausyrityksen toisin kuin amerikkalaiset, jotka Turkin mukaan olivat sitä kulisseissa järjestelemässä, vaikka siitä ei ole mitään näyttöä, Alaranta sanoo.

Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä

Kansainvälisten suhteiden professori Henri Barkey kirjoittaa 21.5. Asia Timesissa, että Erdoğanin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estäminen osuu lopulta Turkin omaan nilkkaan. Barkey on Lähi-idän apulaistutkijana ajatushautomo Council of Foreign Relationsissa.

Hänen mukaansa Turkki vaaransi hävittäjähankinnat Yhdysvalloista, kun se hankki venäläisen S400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Barkey uskoo, että Turkki luuli Yhdysvaltojen perääntyvän ja myyvän maalle sen haluamat F-35-hävittäjät.

Barkeyn mukaan Turkki tulee tuskin saamaan hävittäjäkauppoja aikaiseksi Yhdysvaltojen kanssa, mikäli sen kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei muutu. Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Kreikka varautuu Turkin uhkaan

Amerikkalaiset eivät suuttuneet pelkästään vihollisen kanssa veljeilystä, vaan kyseessä oli myös Nato-maihin kohdistuva turvallisuusuhka, sillä venäläinen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmä vaarantaa F-35-hävittäjien toimintaa. Turkki on kiistänyt tämän turvallisuusuhan.

Turkin hävittäjähankinnat Yhdysvalloista aiheuttavat myös erimielisyyttä sen naapurissa, Nato-liittolaismaa Kreikassa. Maiden välit ovat olleet hyvin tulehtuneet jo pitkään. Kreikka on lisäksi sopinut hiljattain Ranskan kanssa kahdenvälisistä turvatakuista Turkin uhan varalta.

Alaranta sanoo, että Kreikka kokee Turkin jatkuvat provokaatiot suurena uhkana. Se on viestittänyt Yhdysvalloille, että Turkille ei tule myydä hävittäjiä.

Turkin aikomuksena on hyökätä Pohjois-Syyriaan

Turkki on suorittanut vuoden 2016 jälkeen neljä sotilasoperaatiota Pohjois-Syyriassa. Sen kohteena ovat olleet Yhdysvaltojen liittolaisena toimivat kurdien YPG-joukot. Vuonna 2019 Turkin tekemän hyökkäyksen seurauksena useat maat asettivat asevientikieltoja Turkille.

Nato-liittolaiset eivät hyväksy Turkin Syyrian operaatioita. Yhdysvallat on ilmaissut jo huolensa uudesta hyökkäyksestä. Sen mukaan hyökkäys vaarantaisi Yhdysvaltain alueella olevat joukot sekä heikentäisi alueen vakautta.

Erdoğanin mukaan Turkki ei aio odottaa Yhdysvaltojen lupaa hyökkäyksen aloittamiseen. Tutkija Alarannan mukaan se saattaa kuitenkin odottaa Venäjän suostumusta, sillä maat ovat aiemmin sopineet keskinäisistä mittasuhteistaan Syyrian alueella.