Halla-aho: “Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”

Muuten sutjakkaasti sujuvan Suomen Nato-prosessin rattaisiin on lentänyt hiekkaa, sillä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan uhittelee, ettei Turkki tulisikaan puoltamaan Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho katsoo, että Turkki tekee tällä hetkellä vain politiikkaa omista lähtökohdistaan. – Nyt kannattaa keskustella turkkilaisten ja muidenkin osapuolten kanssa ja pyrkiä ottamaan selville, mistä kenkä puristaa, Halla-aho sanoi eilen Ylellä.

Suomi on tänään luovuttanut Nato-jäsenhakemuksensa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Naton päämajassa Brysselissä.

Suomi ja Ruotsi kertoivat aiemmin tällä viikolla näyttävästi yhteisestä Nato-hakemuksesta presidentti Sauli Niinistön Ruotsin-valtiovierailun yhteydessä.

Eilen Ylen A-studiossa perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että juhliin ei kuitenkaan ole nyt suurempaa aihetta, koska Euroopassa soditaan.

– On lähdettävä siitä, että emme edes keskustelisi Natosta tai olisi hakemassa jäsenyyttä, jos meillä ei olisi Ukrainassa käytävän sodan seurauksena omaan ja koko Euroopan turvallisuuteen liittyviä huolia.

Halla-aho kuitenkin korostaa, että Suomen ratkaisu on oikea Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta.

– Uskon, että tämä vähentää aseellisen konfliktin todennäköisyyttä.

Turkki politikoi Suomen jäsenhakemuksella

Alkuviikosta eduskunta äänesti Natoon hakeutumisen puolesta ylivoimaisin äänin 188–8.

Muuten sutjakkaasti sujuvan Nato-prosessin aikana hiekkaa rattaisiin on kuitenkin heittänyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, joka on uhkaillut, ettei Turkki tulisi hyväksymään Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä Natossa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys edellyttää kaikkien jäsenmaiden puoltoa jäsenyydelle.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi olleensa kevään aikana paljon yhteydessä kollegaansa, Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusogluun. Suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on Haaviston mukaan ollut aiemmin optimistinen ja myönteinen. Turkki-kysymystä selvitetään jatkossakin diplomaattisia kanavia pitkin.

Halla-aho pitää epärealistisena, että yksittäinen Nato-jäsenmaa, edes Turkki, pystyisi estämään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden 30 jäsenvaltion Natoon. Halla-aho myös korostaa, että aiemmin Turkki on signaloinut, että se ei aio asettaa esteitä Suomen jäsenyydelle.

– En usko, että Turkissa olisi tapahtunut mitään todellista mielenmuutosta tämän asian suhteen, vaan oma tulkintani on se, että asettamalla Suomen, Naton ja Yhdysvallat hiukan hankalaan tilanteeseen Turkki pyrkii pikemminkin edistämään erilaisia itselleen tärkeitä kysymyksiä.

Venäjä alkoi siirrellä maalitolppia

Halla-aho sanoo, ettei suomalaisten pitäisi niin helposti ”kiipeillä seinille” aina kun jossain hiukan rasahtaa.

– Pitää ymmärtää se, että jäsenmaat tekevät omista tarpeistaan käsin politiikkaa. Kannattaa varmasti keskustella turkkilaisten ja kaikkien muidenkin osapuolten kanssa ja pyrkiä ottamaan selville, mistä kenkä puristaa. Keskustelu on aina parempi vaihtoehto kuin se, että ryntäisimme kantelemaan jollekin muulle osapuolelle ja toivoisimme, että joku muu osapuoli tekisi asialle jotain.

Venäjän valtiojohdon reaktioita Suomen Nato-jäsenyyden edistämisestä on pidetty, ainakin toistaiseksi, odotuksiin nähden melko laimeina.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kommentoi äskettäin, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä puolustusliitto Natoon ei olisikaan suurempaa merkitystä, koska molemmat maat ovat kuuluneet jo vuosikausia liittokunnan suunnitelmiin.

Venäjän johdon viestit ovat siis hyvin erilaisia kuin vielä viime vuoden lopussa, jolloin Venäjän mukaan Suomen Nato-jäsenyys johtaisi ”vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin”.

Haavisto pitää Venäjän tuoreimpia lausuntoja huojentavina. Halla-ahon mukaan Venäjän viestit kertovat maalitolppien siirtelemisestä tilanteessa, jossa Venäjän vaatimuksiin ei olekaan suostuttu.

– Kyse on samasta ilmiöstä ja pelaamisesta kuin Ukrainan sodassa on jo aiemmin nähty, Halla-aho viittasi Venäjän johdon puheiden muuttumiseen.