Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Suomen Nato-hakemukselle tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei usko, että Turkilla kuitenkaan olisi mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. – Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule estämään sitä, Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Suomen ja Ruotsin toive hakemusten mahdollisimman nopeasta käsittelystä ei onnistunut.

AlfaTV:n Sanna Ukkola -livessä perjantaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jakaa yleisen näkemyksen, että Turkin venkoilussa on taustalla sisäpoliittiset syyt ja tarve viestittää muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.

– En usko, että Turkilla on oikeasti mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. Nyt käydään iltalypsyä. Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule sitä estämään, Purra sanoi.

AlfaTV:lla olivat vieraina myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Myöskään Orpo ei usko, että Turkki estäisi Suomen jäsenyyden.

– Siihen Turkilla ei ole perusteita. On varmaankin turkkilainen tapa edistää omia tavoitteita tällä tavoin. Uskon, että tilanne on ratkaistavissa diplomatian keinoin.

Myös Vanhanen pitää varmana, että Suomesta tulee jäsen.

– Luotan Naton avointen ovien politiikkaan ja siihen, että Nato pystyy toimimaan perussopimuksensa mukaisesti.

Turkin vaatimukset epäselviä

Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat toistaiseksi jääneet osin täsmentämättömiksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt läntisiä liittolaisiaan terrorismiin liittyvien huolten vähättelystä. Suomen osalta Turkki on muun muassa esittänyt, ettei Suomi ole luovuttanut Turkin vaatimia terroristeja kehotuksista huolimatta.

Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että on ylipäätään epäselvää, onko virallista luovutuspyyntöä edes esitetty.

Purra huomautti, että vaikka Turkin jarruttaminen viime metreillä näyttää Naton kannalta jopa hieman nololta, on hyvä muistaa, että vastaavia manööverejä on nähty ennenkin.

Esimerkiksi vuonna 2009 Turkki asettui poikkiteloin vastustamaan tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi. Rasmussen oli aiemmassa pestissään Tanskan pääministerinä puolustanut sananvapautta lehdille, jotka olivat julkaisseet pilakuvia islamin profeetta Muhammadista.

– Myös esimerkiksi 2015 EU:n ja Turkin välille jouduttiin tekemään sopimus, joka ei täysin kestä päivänvaloa. Turkki on siis tottunut olemaan julkisuudessa esiintyvä ratkaisija. Uskon kuitenkin, että nyt käsillä oleva tilanne ratkeaa parhain päin.

Turkki ei myöskään ole ainoa ”kissan hännän vetäjä” Natossa. Myös esimerkiksi Kreikka toimillaan viivytti Pohjois-Makedoniaa jopa kymmenen vuotta Naton eteisessä ennen kuin jäsenyys lopulta toteutui 2018.

Suomi varautuu kaikkeen

Suomen ja Ruotsin edustajat jättivät Nato-jäsenhakemukset keskiviikkona Naton päämajaan Brysseliin. Liittymishalukkuudesta kertovien kirjeiden jättämisestä lukien on alkanut niin sanottu harmaa aika, joka kuitenkin näyttäisi alkaneen suhteellisen rauhallisesti.

Venäjä on retoriikan tasolla esittänyt joitakin enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia. Kremlin tiedottaja Maria Zaharova esitti keskiviikkona venäläisessä valtionmediassa, että vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ”sotilaallinen yllätys”.

Toisaalta esimerkiksi Vladimir Putin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jopa vihjanneet Suomen jäsenhakemusta vähämerkitykselliseksi.

Purra totesi, että Suomi varautuu kaikkeen, kuten esimerkiksi hybridioperaatioihin, kyberhyökkäyksiin, energian tai merikuljetusten häiritsemiseen, mutta retoriikkaa ei ole aiheellista pelästyä.

– Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon alleviivaa Venäjän kokemaa tappiota paitsi sodassa myös muuten. Voi myös olla, että Putin mieluummin hiljenee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, eikä tahdo alleviivata asiaa kotiyleisölleen.

Vanhanen puolestaan arvioi, että Venäjän johdossa on ollut koordinaatiokatkoksia ja toisaalta Venäjällä saatetaan arvioida, voidaanko puheiden tasolla vaikuttaa Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin päätöksiin.

Omasta puolustuskyvystä ei tingitä

Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi yhdessä. Ruotsi on jo ilmoittanut eräistä reunaehdoista, kuten siitä, että Ruotsi ei halua valtioalueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomi ei toisaalta ole asettanut mitään ennakkoehtoja.

Purra katsoo, että Suomen ei ennalta kannata asettaa mitään rajoitteita.

– Vaikuttaa kuitenkin päivänselvältä, että ydinaseita ei ole tulossakaan ja että tukikohtia tai joukkojakaan ei ole Natossa edes vapaasti saatavilla, että niitä voisi viittaamalla saada. Päinvastoin niistä käydään kilpailua, ja esimerkiksi Baltiassa haluttiin joukkoja alueelle vuosikausia ennen kuin niitä lopulta saatiin. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen edes miettiä näitä asioita, vaan ne käsitellään myöhemmin liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä.

Purra painotti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen puolustus tulee jatkossakin nojaamaan vahvaan omaan puolustukseen.

– Se on täysin kiinni meistä itsestämme, poliittisista päätöksistä ja siitä, mitä me itse haluamme. Ymmärtääkseni on täysin jaettu näkemys, että me emme luovu omasta vahvasta puolustuskyvystämme, me huolehdimme myös maanpuolustustahdostamme, joka onkin ennätyskorkealla. Tähän koko puolustusjärjestelmämme perustuu. Nyt olemme vain ottamassa turvallisuuspalettiin yhden osa-alueen lisää.