Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miesvihamielisillä ja naisvihamielisillä nettiyhteisöillä on samoja piirteitä

Tynkkyseltä muistutus EU-komissiolle: Sijoittajat eivät laita rahojaan komission rulettiin, jos vapaat markkinat ja tuotot ovat muualla

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Anders Fogh Rasmussen

Pohjolan maat kipuilevat maahanmuuton ongelmissa mutta Tanska menee omia teitään. Jopa maan sosiaalidemokraatit ovat nousseet poteroistaan kamppailemaan segregaatiota ja rinnakkaisyhteiskuntia vastaan. Politiikka on mahdollisen taitoa ja maahanmuuttokriittisyys johtaa kiistatta vaalimenestykseen kautta Skandinavian.

Tanskan sosialidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen (kuvassa) erkaantui perinteiseltä punavihreältä polulta vuonna 2018. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka oli juutinmaan demareidenkin mielestä tullut tiensä päähän ja Frederiksen kumppaneineen siirtyi porvaripuolueiden tiukan kansallismielisen linjan taakse.
Takinkäännöksen tuloksena Frederiksen nousi Tanskan pääministeriksi ja<a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanskan-uusi-hallitus-panostaa-talouteen-ja-puolustukseen-yli-puoluerajojen/"> jatkaa</a> virassa viime syksyn vaalien jälkeenkin.
Valittu linja näkyy, segregaatio taitetaan ja rinnakkaisyhteiskuntien purkaminen on meneillään. ”Asioiden ei haluttu olevan niin perinpohjaisen huonosti kuin Ruotsissa, jossa kädet taskussa tuijotetaan muualle”, <a href="https://www.gp.se/ledare/danmark-visar-v%C3%A4gen-ur-integrationsproblemen-1.63536353">kuvaili</a> Göteborgs Posten pääkirjoituksessaan vuosi sitten.
Tanska vältti Ruotsin tilanteen
Tanskassa on tehty maahanmuuttokriittistä valtakunnanpolitiikkaa parikymmentä vuotta. Ruotsissa valta ja politiikan suunta vaihtuivat viime syksynä. Sosialidemokraatit jäivät poteroihinsa ja ruotsidemokraattien tukema oikeistohallitus lähti korjaamaan edeltäjiensä virheitä.
Yhteiskunnallisen Smedjan-julkaisun päätoimittaja Svend Dahl <a href="https://timbro.se/smedjan/efter-kulturkriget-kommer-ingen-undan-skatterna/">vertaa</a> Ruotsin vuoden 2022 valtiopäivävaaleja Tanskan kansankäräjävaaleihin vuonna 2001. Tuolloin liberaali Venstren johtaja Anders Fogh Rasmussen muodosti hallituksen yhdessä konservatiivisen kansanpuolueen ja maahanmuuttokriittisen sekä kansallismielisen Tanskan kansanpuolueen kanssa.
Tanska on kamppaillut segregaatiota ja varjoyhteiskuntia vastaan 20 vuotta, mutta Ruotsissa päättäväiset toimet ovat vasta alussa. Nyt alkavat olla viimeiset hetket tarttua toimeen: ”Tanska on välttämässä tilanteen, johon Ruotsin on yhä selkeämmin ajautumassa: täysin segregoituneen yhteiskunnan, jonka ongelmat ovat niin syviä, ettei niitä voi enää poliittisilla päätöksillä korjata.”

Tanskan ja Ruotsin puolueet näyttävät esimerkkiä – maahanmuuttokriittisyys johtaa vaalimenestykseen

Suomen Nato-hakemukselle tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei usko, että Turkilla kuitenkaan olisi mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. &#8211; Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule estämään sitä, Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Suomen ja Ruotsin toive hakemusten mahdollisimman nopeasta käsittelystä ei onnistunut.
AlfaTV:n Sanna Ukkola -livessä perjantaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jakaa yleisen näkemyksen, että Turkin venkoilussa on taustalla sisäpoliittiset syyt ja tarve viestittää muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.
&#8211; En usko, että Turkilla on oikeasti mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. Nyt käydään iltalypsyä. Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule sitä estämään, Purra sanoi.
AlfaTV:lla olivat vieraina myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Myöskään Orpo ei usko, että Turkki estäisi Suomen jäsenyyden.
&#8211; Siihen Turkilla ei ole perusteita. On varmaankin turkkilainen tapa edistää omia tavoitteita tällä tavoin. Uskon, että tilanne on ratkaistavissa diplomatian keinoin.
Myös Vanhanen pitää varmana, että Suomesta tulee jäsen.
&#8211; Luotan Naton avointen ovien politiikkaan ja siihen, että Nato pystyy toimimaan perussopimuksensa mukaisesti.
Turkin vaatimukset epäselviä
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat toistaiseksi jääneet osin täsmentämättömiksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt läntisiä liittolaisiaan terrorismiin liittyvien huolten vähättelystä. Suomen osalta Turkki on muun muassa esittänyt, ettei Suomi ole luovuttanut Turkin vaatimia terroristeja kehotuksista huolimatta.
Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että on ylipäätään epäselvää, onko virallista luovutuspyyntöä edes esitetty.
Purra huomautti, että vaikka Turkin jarruttaminen viime metreillä näyttää Naton kannalta jopa hieman nololta, on hyvä muistaa, että vastaavia manööverejä on nähty ennenkin.
Esimerkiksi vuonna 2009 Turkki asettui poikkiteloin vastustamaan tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi. Rasmussen oli aiemmassa pestissään Tanskan pääministerinä puolustanut sananvapautta lehdille, jotka olivat julkaisseet pilakuvia islamin profeetta Muhammadista.
&#8211; Myös esimerkiksi 2015 EU:n ja Turkin välille jouduttiin tekemään sopimus, joka ei täysin kestä päivänvaloa. Turkki on siis tottunut olemaan julkisuudessa esiintyvä ratkaisija. Uskon kuitenkin, että nyt käsillä oleva tilanne ratkeaa parhain päin.
Turkki ei myöskään ole ainoa ”kissan hännän vetäjä” Natossa. Myös esimerkiksi Kreikka toimillaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Makedonia#Nimikiista">viivytti</a> Pohjois-Makedoniaa jopa kymmenen vuotta Naton eteisessä ennen kuin jäsenyys lopulta toteutui 2018.
Suomi varautuu kaikkeen
Suomen ja Ruotsin edustajat jättivät Nato-jäsenhakemukset keskiviikkona Naton päämajaan Brysseliin. Liittymishalukkuudesta kertovien kirjeiden jättämisestä lukien on alkanut niin sanottu harmaa aika, joka kuitenkin näyttäisi alkaneen suhteellisen rauhallisesti.
Venäjä on retoriikan tasolla esittänyt joitakin enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia. Kremlin tiedottaja Maria Zaharova esitti keskiviikkona venäläisessä valtionmediassa, että vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ”sotilaallinen yllätys”.
Toisaalta esimerkiksi Vladimir Putin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jopa vihjanneet Suomen jäsenhakemusta vähämerkitykselliseksi.
Purra totesi, että Suomi varautuu kaikkeen, kuten esimerkiksi hybridioperaatioihin, kyberhyökkäyksiin, energian tai merikuljetusten häiritsemiseen, mutta retoriikkaa ei ole aiheellista pelästyä.
&#8211; Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon alleviivaa Venäjän kokemaa tappiota paitsi sodassa myös muuten. Voi myös olla, että Putin mieluummin hiljenee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, eikä tahdo alleviivata asiaa kotiyleisölleen.
Vanhanen puolestaan arvioi, että Venäjän johdossa on ollut koordinaatiokatkoksia ja toisaalta Venäjällä saatetaan arvioida, voidaanko puheiden tasolla vaikuttaa Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin päätöksiin.
Omasta puolustuskyvystä ei tingitä
Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi yhdessä. Ruotsi on jo ilmoittanut eräistä reunaehdoista, kuten siitä, että Ruotsi ei halua valtioalueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomi ei toisaalta ole asettanut mitään ennakkoehtoja.
Purra katsoo, että Suomen ei ennalta kannata asettaa mitään rajoitteita.
&#8211; Vaikuttaa kuitenkin päivänselvältä, että ydinaseita ei ole tulossakaan ja että tukikohtia tai joukkojakaan ei ole Natossa edes vapaasti saatavilla, että niitä voisi viittaamalla saada. Päinvastoin niistä käydään kilpailua, ja esimerkiksi Baltiassa haluttiin joukkoja alueelle vuosikausia ennen kuin niitä lopulta saatiin. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen edes miettiä näitä asioita, vaan ne käsitellään myöhemmin liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä.
Purra painotti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen puolustus tulee jatkossakin nojaamaan vahvaan omaan puolustukseen.
&#8211; Se on täysin kiinni meistä itsestämme, poliittisista päätöksistä ja siitä, mitä me itse haluamme. Ymmärtääkseni on täysin jaettu näkemys, että me emme luovu omasta vahvasta puolustuskyvystämme, me huolehdimme myös maanpuolustustahdostamme, joka onkin ennätyskorkealla. Tähän koko puolustusjärjestelmämme perustuu. Nyt olemme vain ottamassa turvallisuuspalettiin yhden osa-alueen lisää.

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Venäjän hyökättyä Ukrainaan energiaomavaraisuus on noussut arvoon arvaamattomaan. Länsimaat ovat huomanneet olevansa kipeän riippuvaisia Venäjältä tuodusta öljystä ja kaasusta. Nyt monet tahot esittävät väitteitä, että Venäjä olisi jo ainakin kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti pyrkinyt heikentämään länsimaiden energiaomavaraisuutta muun muassa rahoittamalla erilaisia ympäristöjärjestöjä ja aktivisteja. 
Fondapol-säätiön johtaja Dominique Reynié sanoi CNEWS-uutiskanavan <a href="https://www.zerohedge.com/markets/has-russia-been-financing-western-environmentalism">haastattelussa</a>, että Fondapol on tutkimuksissaan löytänyt viitteitä siitä, että Venäjä olisi rahoittanut länsimaisia ympäristöliikkeitä, järjestöjä ja puolueita. Yksi Venäjän tavoitteista on ollut vähentää ydinvoiman käyttöä Euroopassa.
&#8211; Gazprom on rahoittanut tiettyjä ympäristöjärjestöjä, joista on noussut ministereitä eräissä Euroopan maissa, kuten Belgiassa, jotka ovat sitten tavallaan vastapalveluksena edistäneet ydinvoimasta luopumista, Reynié sanoi.
Vihreä energiaministeri edistää kaasuvoimaloita
Belgian nykyinen <a href="https://vanderstraeten.belgium.be/fr">energiaministeri</a> Tinne Van der Straeten edustaa vihreää puoluetta. Hän <a href="https://www.tinnevanderstraeten.be/over_de_minister">suoritti</a> ensimmäisen akateemisen tutkintonsa afrikkalaisen kulttuurin tutkimuksesta. Eduskuntaan päästyään hän erikoistui turvapaikkapolitiikkaan, siirtolaisuuteen sekä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Myöhemmin hän suoritti oikeustieteen tutkinnon.
Ennen energiaministeriksi nousuaan vuonna 2020 Tinne Van der Straeten oli toisena osakkaana <a href="https://lpost.be/2021/08/11/conflit-dinterets-pour-la-ministre-de-lenergie-tinne-van-der-straeten-groen/">lakifirmassa</a>, jonka suurasiakas oli Gazprom, Venäjän valtion kaasuyhtiö. Energiaministerinä hän on pyrkinyt ajamaan alas Belgian ydinvoimaloita ja korvaamaan ne kaasukäyttöisillä voimaloilla.
Siirtymä ydinvoimasta kaasuun on ollut Belgian vihreiden virallisena linjana jo pitkään, vaikka nimenomaan ydinenergia olisi hiilidioksidipäästöjen kannalta nollapäästöistä.
Nord Stream lepytteli ympäristöjärjestöjä 10 miljoonalla
Väitteet ympäristöjärjestöjen Venäjältä saamasta rahoituksesta eivät ole uusia. Vuonna 2011 puolalaismeppi Michał Tomasz Kamiński teki EU-komissiolle <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-7-2011-004021_FI.html">kirjallisen kysymyksen</a> Nord Stream ‑kaasuputkiyhtiön ja ympäristöjärjestöjen yhteistyöstä.
Nord Stream ‑kaasuputken vastustajiksi julistautuneet saksalaiset ympäristöjärjestöt &#8211; kuten WWF ja Maan ystävät &#8211; perustivat yhdessä Nord Streamin kanssa Saksan Itämeren luonnonsuojelusäätiön, jolle Nord Stream lahjoitti 10 miljoonan euron alkupääoman.
&#8211; Tämä on epäilyttävää, koska WWF ja Maan ystävät olivat vielä äskettäin pohjoisen kaasuputken äänekkäimpiä vastustajia Saksassa, puolalaismeppi kirjoittaa.
Nämä järjestöt tekivät jopa tuomioistuimeen valituksen Nord Streamin saamasta luvasta vetää kaasuputki Saksan aluevesille. Järjestöt kuitenkin luopuivat valituksestaan Nord Streamin luvattua rahaa ”ympäristönsuojeluun”, Michał Tomasz Kamiński kirjoittaa. EU-komissio ei kuitenkaan nähnyt tässä järjestelyssä mitään sellaista, mihin EU:n olisi syytä puuttua.
Vesisärötys Venäjän disinformaatiokampanjan kohteena
Vuonna 2014 Naton silloinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kertoi <a href="https://www.theguardian.com/environment/2014/jun/19/russia-secretly-working-with-environmentalists-to-oppose-fracking">haastattelussa</a>, että Venäjä on kohdistanut Eurooppaan informaatiovaikuttamista ympäristöjärjestöjen kautta. Hänen mukaansa Venäjän tavoitteena on ollut ylläpitää Euroopan riippuvuutta venäläisestä kaasusta.
Rasmussenin mukaan Venäjä on pyrkinyt lisäämään eurooppalaisen liuskekaasun käyttöön kohdistuvaa vastustusta ympäristöjärjestöjen kautta. Ympäristöjärjestöt puolestaan kiistävät jyrkästi olleensa &#8221;Putinin trolleja&#8221;.
Venäjän informaatiovaikuttamisen kohteena oli erityisesti vesisärötyksen käyttö. Vesisärötys on poraustekniikka, jossa kaasua tai öljyä irrotetaan liuskeesta pumppaamalla maan sisään suurella paineella vettä, hiekkaa ja kemikaaleja.
Vesisärötykseen liittyy pohjavesien saastumisen vaara ja se saattaa jopa lisätä maanjäristysten riskiä. Siksi tämän poraustekniikan käyttöä on vastustettu monissa maissa. Siitä huolimatta sitä käytetään laajasti Pohjois-Amerikassa.
Frack Off -kampanja onnistui Britanniassa
Tutkimusten mukaan Iso-Britannian alla on laajat liuskeöljyn ja -kaasun varannot, joita voitaisiin hyödyntää vesisärötyksellä. Liuskekaasua riittäisi kattamaan jopa 20 prosenttia Britannian energiantarpeesta vuoteen 2050 asti. Britannia kuitenkin kielsi vuonna 2019 vesisärötyksen käytön toistaiseksi, koska yleinen mielipide on sitä vastaan.
Historioitsija Guy Waltersin mielestä vesisärötyksen (fracking) vastainen Frack Off -kampanja on ollut yksi Britannian historian raivokkaimmista ja samalla myös <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-10606837/GUY-WALTERS-Did-Putin-plot-eco-warriors-halt-UK-fracking-hooked-gas.html">tehokkaimmista</a> ympäristökampanjoista. Hän näkee sen takana Vladimir Putinin vaikutuksen ja rahoituksen.
Hillary Clinton: Venäjän rahoittamia &#8221;valeympäristöjärjestöjä&#8221;
Vuonna 2017 kaksi republikaanien kansanedustajaa lähettivät Yhdysvaltain valtionvarainministerille <a href="https://www.scribd.com/document/353439133/Smith-Weber-Letter-to-Mnuchin-re-Russia-and-Green-Groups">kirjeen</a>, jossa he pyysivät <a href="https://thehill.com/opinion/energy-environment/596304-investigate-russias-covert-funding-of-us-anti-fossil-fuel-groups">tutkimaan</a> Venäjän piilorahoitusta erilaisille ympäristöjärjestöille, jotka pyrkivät rajoittamaan vesisärötyksen käyttöä.
Kirjeessään kansanedustajat viittasivat muun muassa siihen, että vuonna 2014 ulkoministerinä toiminut Hillary Clinton oli yksityiselle yleisölle puhuessaan sanonut, että Yhdysvaltain ulkoministeriö on saanut vastaansa Venäjän rahoittamia &#8221;valeympäristöjärjestöjä&#8221;, jotka vastustivat kaikkia mahdollisia öljy- tai kaasuputkihankkeita ja vesisärötyksen käyttöä.
Hinnannousu &#8221;rikastutti ja rohkaisi&#8221; Putinia
Tänä vuonna ryhmä republikaanien kansanedustajia lähetti valtionvarainministeriöön uuden tutkintapyynnön koskien Venäjän mahdollista rahoitusta ympäristöjärjestöille. Kansanedustaja Jim Banksin mukaan Venäjä on käyttänyt miljoonia Yhdysvaltain energia-alan kampittamiseen.
&#8211; Bidenin sota kotimaista energiantuotantoa vastaan on aiheuttanut 10 prosentin pudotuksen Yhdysvaltain öljyntuotannossa. Tästä seurannut hintojen nousu rikastutti ja rohkaisi Putinia ennen hänen hyökkäystään Ukrainaan, Banks totesi <a href="https://www.foxnews.com/politics/republicans-yellen-investigate-russian-money-usa-green-groups">Fox Newsille</a>.
Piilorahoitusta Bermudan kautta
Republikaanien mukaan Venäjä on käyttänyt Bermudalle sijoitettua peiteyhtiötä salatakseen rahojen alkulähteen. Bermudalainen yhtiö on antanut lahjoituksia Yhdysvaltoihin rekisteröidylle säätiölle, joka on puolestaan antanut avustuksia erilaisille ympäristöjärjestöille.
Yhdysvaltioihin rekisteröidyllä säätiöllä on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa saamiensa lahjoitusten alkulähde &#8211; eli tässä tapauksessa bermudalainen yhtiö &#8211; mutta bermudalaisen yhtiön ei tarvitse kertoa, mistä rahat ovat alun perin tulleet.
Venäjän rahoittamiksi väitetyt ympäristöjärjestöt kiistävät jyrkästi saaneensa mitään rahaa Venäjältä. Ne pitävät väitteitä &#8221;inhottavana disinformaatiokampanjana&#8221; ja &#8221;salaliittoteoriana&#8221;.

Onko Venäjä rahoittanut ilmastoaktivisteja vähentääkseen lännen energiaomavaraisuutta?