Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Ministeri Puisto vastaa kysymyksiin venäläisbisneksistä

Koponen: Ammatillisesta koulutuksesta yhteiset tutkinnon osat vapaaehtoisiksi aikuisilla – parantaa opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa valmistumista

Kolumni: Meneekö koulubisnes kansallisen edun edelle?

Reijonen lakkauttaisi hyvinvointialueiden poliittisen rälssin: Pois 1 500 poliittista virkaa – tilalle vuodeosastoja ja terveysasemia

Tänään vietetään suomen kielen päivää

Grönroos paljastaa vasemmiston maahanmuuttopelin: Äänestäjät vasemmistolle, halpatyövoima yrityksille – suomalainen duunari maksaa lystin

Vigelius Nato-tentissä: Espanjan kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on vakava uhka liitolle

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun  – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

sopimus

Suomen Nato-jäsenyys otti tällä viikolla tärkeän askeleen, kun puolustusliitto päätti keskiviikkona Madridin huippukokouksessa kutsua Suomen ja Ruotsin jäseniksi liittokuntaan. Hakijamaiden erimielisyydet Turkin kanssa ratkesivat päivää ennen kokouksen alkamista yhteisymmärrysasiakirjalla. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan on turhaa pohtia, kuka voitti tai hävisi neuvotteluissa. &#8211; Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-studiossa.

Turkin aiheuttama viivytys saatiin siis ratkaistua yhteisymmärrysasiakirjalla, joka allekirjoitettiin tiistaina, ennen varsinaisen huippukokouksen alkamista. Kyseessä on löyhä ja monitulkintainen tahdonilmaus.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että epävirallinen asiakirja oli parasta, mitä tilanteessa oli saatavissa, sillä Turkin toiveet ja vaatimukset olivat aluksi kaukana siitä, mihin Suomi ja Ruotsi olivat valmiita tulemaan vastaan.
&#8211; Paperi on kompromissi, joka ilmeisen tarkoituksella on jätetty niin väljäksi, että osapuolet voivat kotiyleisön edessä tulkita sitä suotuisalla tavalla. Turkin johto voi kertoa saaneensa mitä halusi, toisaalta Suomi ja Ruotsi voivat sanoa, että eivät antaneet periksi.
&#8211; Mielestäni on kuitenkin turhaa tässä tilanteessa kiistellä, kuka neuvottelussa voitti eniten. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi.
Ei syytä huoleen
Vaikka kyseessä ei ole varsinainen valtiosopimus, sen sisällöstä saattaa syntyä jatkossa tulkinnallisia erimielisyyksiä, ja jo nyt Turkki on esittänyt useiden terroristeiksi epäiltyjen henkilöiden luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.
Halla-ahon mukaan asiasta ei ole syytä suuremmin huolestua.
&#8211; Suomen ja Turkin allekirjoittamassa paperissa selvästi todetaan, että Suomi käsittelee viipymättä Turkin luovutuspyynnöt, mutta ei olla sitouduttu suoraan luovuttamaan Turkin pyytämiä henkilöitä. Selvää lienee, että Suomi ei tule luovuttamaan niitä henkilöitä, joiden osalta on olemassa oikeuden päätös siitä, että ei voida luovuttaa. Luotan siihen, että turkkilaiset järkevinä ihmisinä tämän ymmärtävät.
Halla-aho huomauttaa, että asiakirja ei myöskään kasaa painetta muuttaa Suomen lainsäädäntöä tai muitakaan käytäntöjä. Asiakirjassa esimerkiksi todetaan, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tukematta järjestöjä, joita Suomi ei ole tähänkään mennessä tukenut.
&#8211; Arvioisin, että Ruotsille tiedossa on enemmänkin poliittisia ongelmia koska Ruotsin hallitus tällä hetkellä istuu yhden kansanedustajan enemmistön varassa, ja se yksi ääni kuuluu kurdiaktivistille, jonka kanssa Ruotsin hallitus on sopinut tukevansa kurdijärjestöä.
Turkki havahtui tosiasioihin
Halla-aho arvioi, että sopimus saatiin aikaan osittain myös siksi, että Turkki ymmärsi, että sen julkisuuteen esittämät aiemmat vaatimukset muun muassa lakien muuttamisesta eivät voi toteutua.
&#8211; Epäilemättä Turkissakin ollaan realisteja sen suhteen, mikä Pohjoismaissa on mahdollista ja mikä ei. Toisaalta Turkissa lienee ymmärretty, että jossain vaiheessa poliittinen pääoma Naton jäsenenä loppuu, eli jonkinlainen ratkaisu oli saatava aikaan.
Turkin huolet terrorismista saavat nyt huomiota, sillä asiakirjan mukaan sopimuspuolten välille myös perustetaan yhteistyömekanismi, jonka tarkoitus on tiivistää terrorismin torjuntaa.
Toisaalta useat Turkin alkujaan esittämät vaatimukset olivat hyvin epämääräisiä.
&#8211; Ehkä Turkin tosiasiallisena tavoitteena oli vain nostaa esille omia turvallisuushuoliaan ja toiveitaan keskusteluun Naton sisällä. Suomi ja Ruotsi olivat tässä vain työkaluja, joiden avulla asiat oli mahdollista nostaa agendalle, Halla-aho sanoi.
Yhdysvallat ei julkisesti ottanut kantaa Turkin erimielisyyksiin Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta kulissien takana tapahtui paljon asioita. Tiedetään esimerkiksi, että USA:n presidentti Joe Biden soitti turkkilaiselle kollegalleen Recep Tayyip Erdoganille tiistaiaamuna ja kehotti tätä hakemaan ratkaisua. Eilen USA ilmoittikin tukevansa Turkin halukkuutta hankkia uusia F-16-hävittäjiä.
Halla-ahon mukaan ei kuitenkaan ole vielä selvää, hyväksyykö USA:n kongressi asekaupan.
&#8211; Toistaiseksi asiasta on vain presidentti Bidenin julistuksenomainen lausunto, joten asiasta voi tulla ongelmia kongressissa.
Vanha maailma tuli takaisin
Madridin kokouksessa Nato on sopinut uudesta strategiasta, joka määrittelee Venäjän olevan suora uhka liittokunnalle.
Halla-ahon mukaan linjaus on itsestäänselvyyden toteamista.
&#8211; Venäjä on ainoa Eurooppaan kohdistuva sotilaallinen uhka. Ylipäätään vielä kymmenen vuotta sitten Naton tehtävät ja rooli ajateltiin täysin toisenlaisina, eli että suuret sotilaalliset konfliktit ovat menneisyyttä, ja että uhkakuvat liittyisivät vain terrorismiin. Tämän vuoksi monessa Nato-jäsenmaassa sotilaallista suorituskykyä ajettiin alas. Nyt ollaan herätty vanhan maailman paluuseen.
Halla-ahon mukaan uusi tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja toimia Euroopassa.
&#8211; Ennen kaikkea Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu joka tapauksessa vasta sen jälkeen, kun jäsenyydet on hyväksytty jäsenvaltioiden parlamenteissa. Tämä tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, mutta voi hyvin kestää jopa ensi kevääseen saakka.
&nbsp;

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Suomen Nato-hakemukselle tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei usko, että Turkilla kuitenkaan olisi mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. &#8211; Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule estämään sitä, Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Suomen ja Ruotsin toive hakemusten mahdollisimman nopeasta käsittelystä ei onnistunut.
AlfaTV:n Sanna Ukkola -livessä perjantaina vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra jakaa yleisen näkemyksen, että Turkin venkoilussa on taustalla sisäpoliittiset syyt ja tarve viestittää muille Nato-maille, erityisesti Yhdysvalloille.
&#8211; En usko, että Turkilla on oikeasti mitään Suomen jäsenyyttä vastaan. Nyt käydään iltalypsyä. Luotan täysin omiin neuvottelijoihimme, diplomatiaan ja myös muiden maiden tukeen. Turkki kykenee hidastamaan prosessia, mutta ei se lopulta tule sitä estämään, Purra sanoi.
AlfaTV:lla olivat vieraina myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Myöskään Orpo ei usko, että Turkki estäisi Suomen jäsenyyden.
&#8211; Siihen Turkilla ei ole perusteita. On varmaankin turkkilainen tapa edistää omia tavoitteita tällä tavoin. Uskon, että tilanne on ratkaistavissa diplomatian keinoin.
Myös Vanhanen pitää varmana, että Suomesta tulee jäsen.
&#8211; Luotan Naton avointen ovien politiikkaan ja siihen, että Nato pystyy toimimaan perussopimuksensa mukaisesti.
Turkin vaatimukset epäselviä
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat toistaiseksi jääneet osin täsmentämättömiksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt läntisiä liittolaisiaan terrorismiin liittyvien huolten vähättelystä. Suomen osalta Turkki on muun muassa esittänyt, ettei Suomi ole luovuttanut Turkin vaatimia terroristeja kehotuksista huolimatta.
Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että on ylipäätään epäselvää, onko virallista luovutuspyyntöä edes esitetty.
Purra huomautti, että vaikka Turkin jarruttaminen viime metreillä näyttää Naton kannalta jopa hieman nololta, on hyvä muistaa, että vastaavia manööverejä on nähty ennenkin.
Esimerkiksi vuonna 2009 Turkki asettui poikkiteloin vastustamaan tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi. Rasmussen oli aiemmassa pestissään Tanskan pääministerinä puolustanut sananvapautta lehdille, jotka olivat julkaisseet pilakuvia islamin profeetta Muhammadista.
&#8211; Myös esimerkiksi 2015 EU:n ja Turkin välille jouduttiin tekemään sopimus, joka ei täysin kestä päivänvaloa. Turkki on siis tottunut olemaan julkisuudessa esiintyvä ratkaisija. Uskon kuitenkin, että nyt käsillä oleva tilanne ratkeaa parhain päin.
Turkki ei myöskään ole ainoa ”kissan hännän vetäjä” Natossa. Myös esimerkiksi Kreikka toimillaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Makedonia#Nimikiista">viivytti</a> Pohjois-Makedoniaa jopa kymmenen vuotta Naton eteisessä ennen kuin jäsenyys lopulta toteutui 2018.
Suomi varautuu kaikkeen
Suomen ja Ruotsin edustajat jättivät Nato-jäsenhakemukset keskiviikkona Naton päämajaan Brysseliin. Liittymishalukkuudesta kertovien kirjeiden jättämisestä lukien on alkanut niin sanottu harmaa aika, joka kuitenkin näyttäisi alkaneen suhteellisen rauhallisesti.
Venäjä on retoriikan tasolla esittänyt joitakin enemmän tai vähemmän peiteltyjä uhkauksia. Kremlin tiedottaja Maria Zaharova esitti keskiviikkona venäläisessä valtionmediassa, että vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen tulee olemaan ”sotilaallinen yllätys”.
Toisaalta esimerkiksi Vladimir Putin ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat jopa vihjanneet Suomen jäsenhakemusta vähämerkitykselliseksi.
Purra totesi, että Suomi varautuu kaikkeen, kuten esimerkiksi hybridioperaatioihin, kyberhyökkäyksiin, energian tai merikuljetusten häiritsemiseen, mutta retoriikkaa ei ole aiheellista pelästyä.
&#8211; Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon alleviivaa Venäjän kokemaa tappiota paitsi sodassa myös muuten. Voi myös olla, että Putin mieluummin hiljenee Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista, eikä tahdo alleviivata asiaa kotiyleisölleen.
Vanhanen puolestaan arvioi, että Venäjän johdossa on ollut koordinaatiokatkoksia ja toisaalta Venäjällä saatetaan arvioida, voidaanko puheiden tasolla vaikuttaa Suomessa ja Ruotsissa tehtyihin päätöksiin.
Omasta puolustuskyvystä ei tingitä
Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäseniksi yhdessä. Ruotsi on jo ilmoittanut eräistä reunaehdoista, kuten siitä, että Ruotsi ei halua valtioalueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomi ei toisaalta ole asettanut mitään ennakkoehtoja.
Purra katsoo, että Suomen ei ennalta kannata asettaa mitään rajoitteita.
&#8211; Vaikuttaa kuitenkin päivänselvältä, että ydinaseita ei ole tulossakaan ja että tukikohtia tai joukkojakaan ei ole Natossa edes vapaasti saatavilla, että niitä voisi viittaamalla saada. Päinvastoin niistä käydään kilpailua, ja esimerkiksi Baltiassa haluttiin joukkoja alueelle vuosikausia ennen kuin niitä lopulta saatiin. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen edes miettiä näitä asioita, vaan ne käsitellään myöhemmin liittymissopimuksen tekemisen yhteydessä.
Purra painotti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen puolustus tulee jatkossakin nojaamaan vahvaan omaan puolustukseen.
&#8211; Se on täysin kiinni meistä itsestämme, poliittisista päätöksistä ja siitä, mitä me itse haluamme. Ymmärtääkseni on täysin jaettu näkemys, että me emme luovu omasta vahvasta puolustuskyvystämme, me huolehdimme myös maanpuolustustahdostamme, joka onkin ennätyskorkealla. Tähän koko puolustusjärjestelmämme perustuu. Nyt olemme vain ottamassa turvallisuuspalettiin yhden osa-alueen lisää.

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Sdp julkisti eilen illalla ehdokkaansa Suomen EU-komissaariksi. Moni varmaan hieraisi silmiään, kun selvisi, että ehdokkaana on Jutta Urpilainen, joka ei ollut ehdokkaana europarlamenttivaaleissa.

Samaan aikaan sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi toivovansa Suomelle mahdollisimman painavaa salkkua. Kaikki katastrofin ainekset ovat siis olemassa.
&#8211; Ministerin tehtävään edellytetään, että valittava henkilö on rehellisenä ja taitavana tunnettu Suomen kansalainen. Vaikka komissaarin kohdalla vastaavia vaatimuksia ei ole, ei se silti tarkoita sitä, että komissaaria esittävän tahon tulisi toimia päinvastaisella tavalla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.
Valehteliko Urpilainen sopimuksen sisällöstä?
Suomen aikaisemmista komissaareista Erkki Liikanen, Olli Rehn ja Jyrki Katainen ovat toimineet EU:n talous- ja raha-asioista vastaavina komissaareina. Tämä lienee painava salkku, jota Suomi nytkin on tavoittelemassa.
&#8211; Suurin ongelma Urpilaisen uskottavuuden kannalta on hänen toimintansa valtiovarainministerinä. Joko Urpilainen ei tiennyt, mistä oli päättämässä, kun hän yritti hankkia Suomelle vakuuksia Kreikan tukipakettiin, tai vaihtoehtoisesti hän yritti tarkoituksellisesti valehdella kansalle sopimuksen todellisesta sisällöstä. Vaikea sanoa, kumpi on huolestuttavampi vaihtoehto, mutta kumpaakaan on todella vaikea pitää positiivisena meriittinä, Antikainen pohtii.
Kävelevä katastrofi ei vakuuta
Antikainen kysyy, miten voidaan olettaa, että Jutta Urpilainen ajaisi talouskomissaarina Suomen tai edes koko EU:n etua, jos hän on jo aikaisemmin osoittanut, ettei ole tehtäviensä tasalla tai ajaa jonkin muun tahon etua kuin oman maansa.
&#8211; Tällaisen kävelevän katastrofin valinta Suomen komissaariksi ei anna kovin hyvää kuvaa sdp:stä, kun puolueella olisi ollut käytettävissään myös laajalti arvostettu ja kyvykkäänä pidetty ehdokas, joka oli vaaleissa ehdokkaana ja keräsi yksin lähes puolet puolueensa äänistä, Antikainen ihmettelee.
Kyvykkyyttä ei saa ohittaa sukupuolen vuoksi
Urpilaisen valintaa komissaariksi on yritetty perustella tasa-arvosyillä ja sillä, että Suomella ei ole ollut vielä yhtään naiskomissaaria. Samaan aikaan Ruotsilla ei kuitenkaan ole ollut yhtään mieskomissaaria, mutta kukaan ei tunnu pitävän tätä ongelmana.
&#8211; Tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta sitä ei pitäisi käyttää keppihevosena siihen, että tärkeän tehtävän täyttämisessä sekä osaaminen että luotettavuus sivuutetaan kokonaan. Tällainen toiminta on omiaan johtamaan siihen, että Suomen kansainvälinen uskottavuus kärsii ja pätevätkin naisehdokkaat leimautuvat pelkästään sukupuolensa perusteella tehtäväänsä valituiksi.
&#8211; Kyvykkyyden ja vaalituloksen ohittaminen pelkän sukupuolen perusteella ei edistä todellista tasa-arvoa eikä luottamusta demokratiaan, Antikainen moittii.
Valikoiva tasa-arvoajattelu sopii vihervasemmistolle
Valikoiva tasa-arvoajattelu on ollut vihervasemmistoleirissä voimissaan aikaisemminkin. Naisen valitseminen on tärkeää vain silloin, kun kyseessä on ideologisesti sopiva ehdokas.
&#8211; Kun Tarja Halonen oli ehdolla presidentiksi, feministit julistivat kilpaa, kuinka tärkeää on, että naiset äänestävät vaaleissa naista. Viime presidentinvaaleissa, kun perussuomalaisten Laura Huhtasaari haastoi kokoomuksen Sauli Niinistön, samat tahot olivat naisen äänestämisen tärkeydestä hipihiljaa, Antikainen kiteyttää.

Antikainen: Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä?

sopimus

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”

Antikainen: Mihin kaikkiin takuutuksiin Jutta Urpilainen kirjoittaisi komissaarina nimensä?

Uusimmat

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Ministeri Puisto vastaa kysymyksiin venäläisbisneksistä

Koponen: Ammatillisesta koulutuksesta yhteiset tutkinnon osat vapaaehtoisiksi aikuisilla – parantaa opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa valmistumista

Kolumni: Meneekö koulubisnes kansallisen edun edelle?

Reijonen lakkauttaisi hyvinvointialueiden poliittisen rälssin: Pois 1 500 poliittista virkaa – tilalle vuodeosastoja ja terveysasemia

Tänään vietetään suomen kielen päivää

Grönroos paljastaa vasemmiston maahanmuuttopelin: Äänestäjät vasemmistolle, halpatyövoima yrityksille – suomalainen duunari maksaa lystin

Vigelius Nato-tentissä: Espanjan kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on vakava uhka liitolle

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Viikon suosituimmat

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Toimitus suosittelee

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026