Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

Council of Foreign Relations

Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tassako-nato-jumin-syy-terroristijarjeston-jasenyys-ei-ole-suomessa-laitonta/?fbclid=IwAR0UCkmNRBlrZ20bvnQTG01nQbxeHgLrafNaNHGEdh_QJ-ro_9mPCFcBsHY">”terroristien majoittamisesta”</a>. Maa on asettanut Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle ehtoja. Vaatimuslistallaan Erdoğan perää (Turkin Syyriaan 2019 tekemän hyökkäyksen johdosta asetetun) asevientikiellon purkamista sekä sen terroristeina pitämien henkilöiden luovuttamista Turkkiin.

Suomi on tahtomattaan joutunut Nato-näytelmän pelinappulaksi, sillä todelliset Turkkia hiertävät asiat ovat Yhdysvaltojen ja Turkin välisiä.
Turkki ei ole saanut kutsua Valkoiseen taloon
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta ei pidä todennäköisenä, että Yhdysvallat myöntyisi Turkin haluamaan suureen diiliin.
&#8211; Turkki haluaisi, että Yhdysvallat myisi maalle F-35-hävittäjät ja lopettaisi Syyrian PKK-haaran tukemisen sekä asevientikiellon. Yhdysvallat ei ole tähän valmis. Toistaiseksi se ei halua aloittaa asian tiimoilta mitään kahdenvälisiä neuvotteluja. Tosin hävittäjistä Yhdysvallat voi jossain vaiheessa neuvotella ikään kuin erikseen, hän sanoo.
Turkki suljettiin yhdysvaltalaisesta F-35-hävittäjähankkeesta vuonna 2019, kun se valitsi venäläisen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmän.
&#8211; Turkki etsi tuolloin ohjuspuolustusjärjestelmää sillä ehdolla, että se pääsisi myös mukaan teknologiseen kehittämiseen. Se neuvotteli Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa ja päätyi lopulta venäläiseen järjestelmään. Sen ostoehdot eivät kuitenkaan olleet muiden maiden ehtoja paremmat, vaan kyse oli siitä, että Turkki halusi palkita Venäjän, koska se aktiivisesti tuomitsi vuoden 2016 Gülen-liikkeen tekemän sotilasvallankaappausyrityksen toisin kuin amerikkalaiset, jotka Turkin mukaan olivat sitä kulisseissa järjestelemässä, vaikka siitä ei ole mitään näyttöä, Alaranta sanoo.
Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä
Kansainvälisten suhteiden professori Henri Barkey <a href="https://asiatimes.com/2022/05/erdogans-nato-expansion-roadblock-will-only-harm-turkey/">kirjoittaa</a> 21.5. Asia Timesissa, että Erdoğanin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estäminen osuu lopulta Turkin omaan nilkkaan. Barkey on Lähi-idän apulaistutkijana ajatushautomo Council of Foreign Relationsissa.
Hänen mukaansa Turkki vaaransi hävittäjähankinnat Yhdysvalloista, kun se hankki venäläisen S400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Barkey uskoo, että Turkki luuli Yhdysvaltojen perääntyvän ja myyvän maalle sen haluamat F-35-hävittäjät.
Barkeyn mukaan Turkki tulee tuskin saamaan hävittäjäkauppoja aikaiseksi Yhdysvaltojen kanssa, mikäli sen kanta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen ei muutu. Yhdysvallat tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Kreikka varautuu Turkin uhkaan
Amerikkalaiset eivät suuttuneet pelkästään vihollisen kanssa veljeilystä, vaan kyseessä oli myös Nato-maihin kohdistuva turvallisuusuhka, sillä venäläinen S-400-ohjuspuolustusjärjestelmä vaarantaa F-35-hävittäjien toimintaa. Turkki on kiistänyt tämän turvallisuusuhan.
Turkin hävittäjähankinnat Yhdysvalloista aiheuttavat myös erimielisyyttä sen naapurissa, Nato-liittolaismaa Kreikassa. Maiden välit ovat olleet hyvin tulehtuneet jo pitkään. Kreikka on lisäksi sopinut hiljattain Ranskan kanssa kahdenvälisistä turvatakuista Turkin uhan varalta.
Alaranta sanoo, että Kreikka kokee Turkin jatkuvat provokaatiot suurena uhkana. Se on viestittänyt Yhdysvalloille, että Turkille ei tule myydä hävittäjiä.
Turkin aikomuksena on hyökätä Pohjois-Syyriaan
Turkki on suorittanut vuoden 2016 jälkeen neljä sotilasoperaatiota Pohjois-Syyriassa. Sen kohteena ovat olleet Yhdysvaltojen liittolaisena toimivat kurdien YPG-joukot. Vuonna 2019 Turkin tekemän hyökkäyksen seurauksena useat maat asettivat asevientikieltoja Turkille.
Nato-liittolaiset eivät hyväksy Turkin Syyrian operaatioita. Yhdysvallat on ilmaissut jo huolensa uudesta hyökkäyksestä. Sen mukaan hyökkäys vaarantaisi Yhdysvaltain alueella olevat joukot sekä heikentäisi alueen vakautta.
Erdoğanin mukaan Turkki ei aio odottaa Yhdysvaltojen lupaa hyökkäyksen aloittamiseen. Tutkija Alarannan mukaan se saattaa kuitenkin odottaa Venäjän suostumusta, sillä maat ovat aiemmin sopineet keskinäisistä mittasuhteistaan Syyrian alueella.
&nbsp;

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>