Perussuomalaisten mielestä Suomen lähialueelta Ukrainasta pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa. – Ukrainasta pakenevat saavat suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, pakolaisten on mahdollista palata omaan kotiinsa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi äskettäin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.

Nato-hakemuksen mahdollista lähettämistä eduskunnassa tarkastellaan selontekoprosessissa, joka on käynnistymässä lähipäivinä.

AlfaTV:lla eilen vieraana ollut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, että eduskuntaryhmän päätöksen tekeminen Nato-kannasta syntyi suhteellisen yksinkertaisesti sen jälkeen, kun oli nähty miten Venäjä pidäkkeettömästi tuhoaa Ukrainaa.

– Kuten useimmissa puolueissa, myös meidän puolueessamme on toisenlaisiakin näkökantoja mutta melko yksimielisesti olemme voineet kulkea.

Natoon liittyvät puoluepoliittiset linjaukset ovat viime päivinä heiluttaneet kaikkien puolueiden kannatustuloksia. Purra suhtautuu kuitenkin asiaan rauhallisesti.

– Mielestäni suuret turvallisuuspolitiikan ja kansan olemassaoloon liittyvät kysymykset eivät ole puoluepolitikoinnin kohteita. Näissä asioissa pyritään löytämään mahdollisimman laajaa yhtenäisyyttä, ja tähän suuntaanhan puolueet Suomessa ovat menneet.

Venäjä ilkeilisi joka tapauksessa

Venäjän on arvioitu mahdollisesti kohdistavan Suomeen ”ilkeyksiä” jos Suomi hakee Natoon. Purra kuitenkin arvioi, että vastaavia toimia voisi tulla muutenkin.

– Tuskin ilman Nato-jäsenyyttäkään me säästyisimme ilkeyksiltä. Rajanaapurinamme on maa, jolla on erilaisia intressejä ja harhakuvitelmia itsestään, ja näitä Venäjä on valmis edistämään. Tätäkin varten Suomen on hyvä selvittää erilaisia poliittisten turvatakuiden malleja, joilla voidaan varmistaa selviytyminen niin sanotusta harmaasta ajanjaksosta. Ja jotta kynnys Venäjän ikäville toimille nousee korkeammaksi.

Purra kuitenkin arvioi, ettei Venäjän uhkaa pidä silti liioitella.

– Nyt asiat Suomessa ovat vakaasti, toivottavasti myös jatkossa. Tällä hetkellä Venäjällä myös on tekemistä toisaalla. Vaikka tietenkin myös erilaiset hybridioperaatiot ja kyberiskut ovat mahdollista. Suomi kuitenkin varautuu kaikkeen.

Nato-jäsenhakemuksen Suomi voisi mahdollisesti lähettää jo toukokuussa. Tämän jälkeen edessä olisi pidempi prosessi, jossa Nato-jäsenmaiden parlamentit ratifioisivat Suomen jäsenyyden.

Ratifiointikierroksen pituudesta on esitetty eri arvioita.

– Arvioiden mukaan kyse olisi kuukausista vuoteen, toivottavasti ei ainakaan pidempään.

Venäjä-pakotteet tarpeellisia mutta hankalia

EU ja länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään ennennäkemättömän raskaat taloudelliset pakotteet vastaukseksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

EU:n viides pakotepaketti pitää sisällään sen, että myös kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin loppuu elokuussa. Mahdolliseen kuudenteen tulossa olevaan pakotepakettiin saattaisi sisältyä myös öljy.

Purra myöntää, että öljyn ja mahdollisesti maakaasun sisällyttäminen pakotteisiin olisi vaikeaa.

– Suomessa pystytään tekemään korvaavia toimia, mutta jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, niin riippuvuus maakaasusta on suurta, koska kaasua tarvitaan siellä teollisuuden tarpeisiin. Tarvitaan siis jonkinlainen polku ja siirtymäaika. Tilanne kertoo siitä, että Saksa on tehnyt ikäviä energiapoliittisia ratkaisuja. Se näkyy nyt karulla tavalla.

Perussuomalaisten linja on, että Ukrainasta, joka on Suomen lähialue, pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa.

– Ukrainasta pakenevat saavat tilapäistä suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena tietenkin on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, on jälleen mahdollista palata omaan kotiinsa.

Ex-ulkoministeriltä outoa sekoilua

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) joutui äskettäin kovaan ryöpytykseen kerrottuaan lauantaina, että Ruotsi olisi ehdottanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa vaihtoehdoksi Natolle.

Tuomioja väitti alun perin, että allianssia olisi esittänyt Ruotsin puolustusministeri, joka Tuomiojan mukaan olisi diskuteerannut myös Suomen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) kanssa.

Sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist että suomalaiskollegansa Kaikkonen ovat kiistäneet hankkeen.

Suomen ja Ruotsin mahdollisesta hakemisesta Natoon samanaikaisesti on spekuloitu paljon viime päivinä, ja Tuomiojan yllättävä heitto on nähty ulkopoliittisena hämmentämisyrityksenä. Tuomioja tunnetusti vastustaa Natoa.

Purra kummastelee erityisesti sitä, että Tuomiojan väite ei pitänyt paikkaansa.

– On tietenkin ok, että demarit keskustelevat tällaisesta hankkeesta ruotsalaisen sisarpuolueensa kanssa. Mutta se, että Tuomioja väitti, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen ehdotus Suomelle, jossa puolustusministerit ovat mukana ja kun väite pitänyt paikkaansa, niin onhan se ihmeellistä.

Kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle

Suomi tarjosi Ukrainalle järeää aseapua melko pian Venäjän hyökkäyksen alettua. Suomesta Ukrainaan lähetettiin muun muassa rynnäkkökiväärejä, patruunoita rynnäkkökivääreihin sekä kertasinkoja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui kansanedustajille videoyhteyden välityksellä Suomen eduskunnan täysistuntosalissa viime perjantaina. Zelenskyi samalla lämpimästi myös kiitti Suomea nopeasta avusta.

Purra katsoo, että Suomen tulisi auttaa Ukrainaa vielä lisää aseilla.

– Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen kyetäkseen taistelemaan Venäjää vastaan. Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta.

SUOMEN UUTISET