

LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaiset: Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden – Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskiä ajautumisesta Venäjän etupiiriin
Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muuttumisesta. Asiasta perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että Nato-jäsenyyden hakeminen olisi perusteltua pikemminkin nopeasti kuin hidastellen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että lähihistoriassa on yleisesti toivottu internetin ja uusien kommunikaatiomahdollisuuksien lähentävän ihmiskuntaa sananvapauden ja sivistyksen hengessä. Samaan aikaan kommunikaation ja yhteisymmärryksen tielle on kuitenkin noussut lisää esteitä mediamonopolien, valtiollisten toimijoiden ja some-kuplien kautta.
– Neuvostoliiton hajottua monet toivoivat, että Venäjästä kehittyy muita valtioita kunnioittava demokratia. Georgian sota, Krimin valtaaminen ja nyt Ukrainan sota ovat kuitenkin osoittaneet, että Venäjä on valmis loukkaamaan naapureidensa suvereniteettia ja koskemattomuutta, Tavio sanoi tänään täysistunnossa.
Länsimainen vapaus on puolustamisen arvoinen
Tavion mukaan Suomen tulee itsenäisyytensä turvaamisen kautta tavoitella vapaana länsimaana pysymistä. Länsimainen vapaus ja moniääninen demokratia on kaikin tavoin puolustamisen arvoinen ja rauhaa parhaiten rakentava valtiomalli.
– Venäjältä olemme nähneet, mihin kauheuksiin ja ihmisoikeuksien polkemiseen vallan keskittyminen johtaa. Oppositiolle ei anneta tilaa, ja valtiojohdon valheet muutetaan ainoaksi julkilausuttavaksi totuudeksi, jopa vankeusrangaistuksen uhalla, Tavio totesi.
– Pidempään rakennetun aivopesun ja vallan keskittämisen vuoksi Venäjän kansa ja koneisto taipuu nyt naapurimaansa kaupunkien pommittamiseen raunioiksi ja siviilien silmittömään tappamiseen, jos vain hallitseva diktaattori katsoo sotimisen palvelevan omia intressejään, Tavio jatkoi.
Naton ulkopuolelle jääminen olisi riskialtista
Tavio arvioi, että Suomen jääminen Naton ulkopuolelle olisi pitkällä aikavälillä riskialtista. Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden. Tavion mielestä on tärkeää havaita ero Nato-jäsenyyden ja EU-jäsenyyden luonteen välillä, sillä EU:lla ei ole roolia Suomen suvereniteetin puolustamisessa.
– Brysselin byrokraattiarmeija taistelee pikemminkin jäsenmaiden itsenäisyyttä vastaan kuin jäsenmaiden itsenäisyyden puolesta. On hyvä pitää mielessä, että kun Nato-jäsenyys sitoisi meitä länteen ja turvaisi koskemattomuuttamme, se mahdollistaisi Brysselin byrokraattikoneen supistamisen, Tavio sanoi.
Nato-jäsenyyttä ajateltava vuosikymmeniksi eteenpäin
Tavion mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen näyttää perustellulta pikemminkin nopeasti kuin hidastellen. Nato-jäsenyyttä ei kuitenkaan tule ajatella vain akuuttiin maailmantilanteeseen, vaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
– Nato-jäsenyyden hakeminen yhdessä Ruotsin kanssa olisi enemmän kuin toivottavaa, mutta emme saa emmekä voi olla riippuvaisia Ruotsin valinnoista, Tavio sanoi.
– Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskiä ajautumisesta Venäjän etupiiriin, Tavio päätti puheenvuoronsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- länsimainen vapaus Krimin valtaus some-kuplat mediamonopolit ajankohtaisselonteko Nato-jäsenyys turvallisuusympäristö Ukrainan sota Georgia koskemattomuus suvereniteetti täysistunto ryhmäpuheenvuoro EU-jäsenyys Internet Neuvostoliitto Bryssel Turvatakuut Ville Tavio Demokratia Sananvapaus Ruotsi Venäjä nato itsenäisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suomi voisi aseistaa Ukrainaa vielä lisää – ”Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta”

Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”

Norjan pohjoisrajalla ovat vastakkain Nato ja Venäjä – Ukrainan sota nostattaa huolta vakoilusta, sabotaasista ja vaikutusyrityksistä

Suomen Uutiset selvitti: Mitä velvollisuuksia Nato-jäsenyydestä todella seuraisi Suomelle – ja mitä Suomi hyötyisi

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Junnila peräänkuuluttaa päätöksentekokykyä: ”Suomen on luonnollista hakeutua mahdollisimman nopeasti Natoon”

Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu

Rantanen: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen”

Simula muistutti täysistunnossa suomalaisen maanpuolustuksen perustuksesta: ”Sydämestäni toivon, että myös me suomalaiset mietimme, miten tärkeä kansallisidentiteettimme on”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.