

PS ARKISTO
Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”
Pääministeri Sanna Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vielä huhtikuussa 2022 aprikoivat, mitä Naton kanssa pitäisi tehdä. Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittämisestä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman ja Jussi Saramo.
Nato-keskustelua on käyty Suomessa vuosikymmeniä käytännössä kaikista mahdollisista näkökulmista ja kaikki kuviteltavissa olevat tilanteet huomioiden.
Jokaisen tiedossa olevasta syystä Suomi on tänä keväänä saapunut historialliseen tienristeykseen, jossa pitäisi viimein pystyä tekemään valinta.
Eduskunnan enemmistö on kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut oman johtopäätöksensä valmiiksi, vaikka hän ei ole sitä vielä julkisesti kertonut.
Myös pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-kannan arvioidaan olevan myönteinen.
Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi jo aiemmin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.
Eilisessä A-studiossa kysyttiin kahdelta hallituspuolueen kansanedustajalta ja perussuomalaisten Riikka Purralta heidän henkilökohtaisia Nato-kantojaan.
Oppositiota edustava Purra oli kansanedustajista ainoa, joka ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Purra on omasta kannastaan tosin kertonut jo aiemmin.
– Viime viikkoina olen eri kokoonpanoissa saanut paljon informaatiota asiasta. Olen myös itse tehnyt paljon paperityötä ja omia selvityksiä, ja sen perusteella päätynyt tähän omaan ratkaisuuni, Purra sanoi.
Hän myös mainitsi, että vaikka Suomella jo on monia erilaisia puolustusyhteistyön muotoja, ne eivät ole vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
– Nato tarjoaa paitsi integroidun komentorakenteen, myös artikla viiden suojan eli ne turvatakuut, joita Suomi on hakemassa. Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen ja tuovat pelotevaikutusta.
Vasemmisto ei lämpene Natolle
Suomen hallitus julkaisi eilen turvallisuuspoliittisen selontekonsa, jonka tarkoitus on tarjota tietoa kansanedustajille, sikäli kun uutta tietoa enää tarvitaan.
Pääministeri Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka edelleen väittävät, etteivät he vielä pysty muodostamaan kantaansa siitä, mitä oikein pitäisi tehdä.
Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittelystä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman (sd) ja Jussi Saramo (vas).
Saramon, joka tunnetaan Nato-vastustajana, puheenvuoro vaikutti lähinnä tekosyiden esittämiseltä viivyttelylle. Saramo sanoi, että hallituksen tuore selonteko ei ole vaikuttanut hänen Nato-suhtautumiseensa.
Saramo kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan, ja on myös siellä saanut henkilökohtaisesti kuulla paljon Nato-tietoa, osin jopa tietoa, joka ei ole vielä julkisuudessa. Kaikesta huolimatta päätöksen tekeminen on Saramolle vaikeaa.
– Olen aina vastustanut Natoa, nyt kun ollaan tässä tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut, niin minusta kaikkien vastuullisten päättäjien pitää katsoa tämä nykytilanne. Meillähän valtaosa kansanedustajista on valittu Naton vastustajina. Itse punnitsen lopullisen kantani vasta yhteisten keskustelujen jälkeen, Saramo päästeli.
Mitä olennaista tietoa puuttuu vielä?
Lindtmanin vastaus kysymykseen henkilökohtaisesta Nato-kannasta oli hieman myönteisempi.
– Aiempi kanta on ollut pitkään se, että on oltava mahdollisuus hakea Natoon. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme sen pohdinnan edessä, käytämmekö me sen mahdollisuuden. Oman, lopullisen päätökseni teen sen jälkeen, kun eduskunnassa olemme saaneet kaikki tiedot Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja riskeistä. Kun olennaiset tiedot on saatu, on aika lopulliselle päätöksenteolle. Kun kaikki faktat, myös ne joita ei julkisesti käsitellä, ovat pöydässä, siitä muodostuu luja päätös, Lindtman sanoi.
On tietenkin selvää, että päätös ratkaisusta pitää perustua huolelliseen harkintaan, mutta voi myös hyvin kysyä, mitä olennaista tietoa kansanedustajilta enää puuttuu vuosikymmenien Nato-keskustelun jälkeen, varsinkin kun on nähty, millaisiin toimiin Venäjä on valmis ryhtymään Suomen lähialueella.
Näkökulmasta riippuen Saramon ja Lindtmanin toiminta voi näyttäytyä joko vastuullisena asioihin perehtymisenä tai sitten kipuiluna päätöksentekokyvyn puutteesta.
Oma historia pitäisi tuntea
Purra toi esille, että uusien selvitysten taakse ei voi piiloutua loputtomasti, ja että diskuteeraamisellakin on rajansa.
– Tähän prosessiin ladataan paljon toiveita siitä, että saataisiin varmaa tietoa, joka tekisi päätöksenteosta helppoa. Tosiasiassa tähän liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaikka me saamme Suomen parhaiden asiantuntijoiden lausunnot ja erilaisia riskiskenaarioita, niin varsinainen päätös on tehtävä epävarmuudessa, siitä ei nyt päästä mihinkään.
Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth esitti aikoinaan ajatuksen siitä, että kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse myöskään nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan.
Myös Purra toi A-studiossa esille, että Nato-päätöksen pohjaksi olisi uuden selonteon ja keskustelujen lisäksi aiheellista tarkastella myös Suomen menneisyyttä.
– Mielestäni tässä kannattaa perehtyä myös historiaan, josta voi löytää monenlaista oppia siitä, millainen maailma on ollut ja millainen todennäköisesti tulee aina olemaan. Kuten tiedetään, meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-kanta Nato-jäsenyys Riikka Purra Selonteko Turvatakuut Antti Lindtman Sanna Marin Jussi Saramo Sauli Niinistö Suomi Vasemmisto Venäjä perussuomalaiset hallitus eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii: Viides kolonna sivuun – Erkki Tuomiojan erottava ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta!

Purra: Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä

Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä

Suomen Uutiset selvitti: Mitä velvollisuuksia Nato-jäsenyydestä todella seuraisi Suomelle – ja mitä Suomi hyötyisi

Perussuomalaiset: Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden – Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskiä ajautumisesta Venäjän etupiiriin

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Junnila peräänkuuluttaa päätöksentekokykyä: ”Suomen on luonnollista hakeutua mahdollisimman nopeasti Natoon”

Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.