

PS ARKISTO
Vasemmisto kipuilee yhä Nato-päätöksensä kanssa – Purra muistuttaa historiasta: ”Meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa”
Pääministeri Sanna Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vielä huhtikuussa 2022 aprikoivat, mitä Naton kanssa pitäisi tehdä. Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittämisestä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman ja Jussi Saramo.
Nato-keskustelua on käyty Suomessa vuosikymmeniä käytännössä kaikista mahdollisista näkökulmista ja kaikki kuviteltavissa olevat tilanteet huomioiden.
Jokaisen tiedossa olevasta syystä Suomi on tänä keväänä saapunut historialliseen tienristeykseen, jossa pitäisi viimein pystyä tekemään valinta.
Eduskunnan enemmistö on kääntymässä Nato-jäsenyyden kannalle ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut oman johtopäätöksensä valmiiksi, vaikka hän ei ole sitä vielä julkisesti kertonut.
Myös pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-kannan arvioidaan olevan myönteinen.
Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi jo aiemmin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä.
Eilisessä A-studiossa kysyttiin kahdelta hallituspuolueen kansanedustajalta ja perussuomalaisten Riikka Purralta heidän henkilökohtaisia Nato-kantojaan.
Oppositiota edustava Purra oli kansanedustajista ainoa, joka ilmaisi suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Purra on omasta kannastaan tosin kertonut jo aiemmin.
– Viime viikkoina olen eri kokoonpanoissa saanut paljon informaatiota asiasta. Olen myös itse tehnyt paljon paperityötä ja omia selvityksiä, ja sen perusteella päätynyt tähän omaan ratkaisuuni, Purra sanoi.
Hän myös mainitsi, että vaikka Suomella jo on monia erilaisia puolustusyhteistyön muotoja, ne eivät ole vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle.
– Nato tarjoaa paitsi integroidun komentorakenteen, myös artikla viiden suojan eli ne turvatakuut, joita Suomi on hakemassa. Turvatakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen ja tuovat pelotevaikutusta.
Vasemmisto ei lämpene Natolle
Suomen hallitus julkaisi eilen turvallisuuspoliittisen selontekonsa, jonka tarkoitus on tarjota tietoa kansanedustajille, sikäli kun uutta tietoa enää tarvitaan.
Pääministeri Marinin harmiksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka edelleen väittävät, etteivät he vielä pysty muodostamaan kantaansa siitä, mitä oikein pitäisi tehdä.
Eilisessä A-studiossa näytteen Nato-pyörittelystä antoivat kansanedustajat Antti Lindtman (sd) ja Jussi Saramo (vas).
Saramon, joka tunnetaan Nato-vastustajana, puheenvuoro vaikutti lähinnä tekosyiden esittämiseltä viivyttelylle. Saramo sanoi, että hallituksen tuore selonteko ei ole vaikuttanut hänen Nato-suhtautumiseensa.
Saramo kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan, ja on myös siellä saanut henkilökohtaisesti kuulla paljon Nato-tietoa, osin jopa tietoa, joka ei ole vielä julkisuudessa. Kaikesta huolimatta päätöksen tekeminen on Saramolle vaikeaa.
– Olen aina vastustanut Natoa, nyt kun ollaan tässä tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut, niin minusta kaikkien vastuullisten päättäjien pitää katsoa tämä nykytilanne. Meillähän valtaosa kansanedustajista on valittu Naton vastustajina. Itse punnitsen lopullisen kantani vasta yhteisten keskustelujen jälkeen, Saramo päästeli.
Mitä olennaista tietoa puuttuu vielä?
Lindtmanin vastaus kysymykseen henkilökohtaisesta Nato-kannasta oli hieman myönteisempi.
– Aiempi kanta on ollut pitkään se, että on oltava mahdollisuus hakea Natoon. Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme sen pohdinnan edessä, käytämmekö me sen mahdollisuuden. Oman, lopullisen päätökseni teen sen jälkeen, kun eduskunnassa olemme saaneet kaikki tiedot Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja riskeistä. Kun olennaiset tiedot on saatu, on aika lopulliselle päätöksenteolle. Kun kaikki faktat, myös ne joita ei julkisesti käsitellä, ovat pöydässä, siitä muodostuu luja päätös, Lindtman sanoi.
On tietenkin selvää, että päätös ratkaisusta pitää perustua huolelliseen harkintaan, mutta voi myös hyvin kysyä, mitä olennaista tietoa kansanedustajilta enää puuttuu vuosikymmenien Nato-keskustelun jälkeen, varsinkin kun on nähty, millaisiin toimiin Venäjä on valmis ryhtymään Suomen lähialueella.
Näkökulmasta riippuen Saramon ja Lindtmanin toiminta voi näyttäytyä joko vastuullisena asioihin perehtymisenä tai sitten kipuiluna päätöksentekokyvyn puutteesta.
Oma historia pitäisi tuntea
Purra toi esille, että uusien selvitysten taakse ei voi piiloutua loputtomasti, ja että diskuteeraamisellakin on rajansa.
– Tähän prosessiin ladataan paljon toiveita siitä, että saataisiin varmaa tietoa, joka tekisi päätöksenteosta helppoa. Tosiasiassa tähän liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaikka me saamme Suomen parhaiden asiantuntijoiden lausunnot ja erilaisia riskiskenaarioita, niin varsinainen päätös on tehtävä epävarmuudessa, siitä ei nyt päästä mihinkään.
Jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth esitti aikoinaan ajatuksen siitä, että kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse myöskään nykyisyyttään eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan.
Myös Purra toi A-studiossa esille, että Nato-päätöksen pohjaksi olisi uuden selonteon ja keskustelujen lisäksi aiheellista tarkastella myös Suomen menneisyyttä.
– Mielestäni tässä kannattaa perehtyä myös historiaan, josta voi löytää monenlaista oppia siitä, millainen maailma on ollut ja millainen todennäköisesti tulee aina olemaan. Kuten tiedetään, meillä on melkoisen karu menneisyys itänaapurimme kanssa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nato-kanta Nato-jäsenyys Riikka Purra Selonteko Turvatakuut Antti Lindtman Sanna Marin Jussi Saramo Sauli Niinistö Suomi Vasemmisto Venäjä perussuomalaiset hallitus eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoriso vaatii: Viides kolonna sivuun – Erkki Tuomiojan erottava ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta!

Purra: Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä

Halla-aho: Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä

Suomen Uutiset selvitti: Mitä velvollisuuksia Nato-jäsenyydestä todella seuraisi Suomelle – ja mitä Suomi hyötyisi

Perussuomalaiset: Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden – Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskiä ajautumisesta Venäjän etupiiriin

Purra eduskunnan Nato-keskustelussa: Naton ulkopuolella palaisimme myöntyväisyyspolitiikkaan

Junnila peräänkuuluttaa päätöksentekokykyä: ”Suomen on luonnollista hakeutua mahdollisimman nopeasti Natoon”

Elomaa: Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää