Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Ranne kyseenalaistaa TikTokin datakeskuksen: ”Yhteys Kiinaan on selvä”

Purralta tyrmäys Sofia Virran moitteille: ”Vihreätkin ovat sitoutuneet kymmenen miljardin säästöihin”

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Mäkelä tyrmää galluphötkyn: Opposition pelottelu vääristää todellisuutta

Hallitus saa kiitosta viherpesudirektiivin siirtymäajasta – vähentää yrityksille koituvia kustannuksia

Seppänen ja Vigelius varoittavat sosialismista: Historia ei ole mielipidekysymys

Unkarissa punnitaan Venäjän vaalivyöryttämisen taito – tekoälypropaganda leviää myös suomeksi

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun  – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Peter Hultqvist

Perussuomalaisten mielestä Suomen lähialueelta Ukrainasta pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa. &#8211; Ukrainasta pakenevat saavat suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, pakolaisten on mahdollista palata omaan kotiinsa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eilen AlfaTV:lla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä linjasi äskettäin kantansa, jonka mukaan eduskuntaryhmä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaryhma-kannattaa-nato-jasenyyden-edistamista/">kannattaa</a> Nato-jäsenyyden edistämistä.
Nato-hakemuksen mahdollista lähettämistä eduskunnassa tarkastellaan selontekoprosessissa, joka on käynnistymässä lähipäivinä.
AlfaTV:lla eilen vieraana ollut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, että eduskuntaryhmän päätöksen tekeminen Nato-kannasta syntyi suhteellisen yksinkertaisesti sen jälkeen, kun oli nähty miten Venäjä pidäkkeettömästi tuhoaa Ukrainaa.
&#8211; Kuten useimmissa puolueissa, myös meidän puolueessamme on toisenlaisiakin näkökantoja mutta melko yksimielisesti olemme voineet kulkea.
Natoon liittyvät puoluepoliittiset linjaukset ovat viime päivinä heiluttaneet kaikkien puolueiden kannatustuloksia. Purra suhtautuu kuitenkin asiaan rauhallisesti.
&#8211; Mielestäni suuret turvallisuuspolitiikan ja kansan olemassaoloon liittyvät kysymykset eivät ole puoluepolitikoinnin kohteita. Näissä asioissa pyritään löytämään mahdollisimman laajaa yhtenäisyyttä, ja tähän suuntaanhan puolueet Suomessa ovat menneet.
Venäjä ilkeilisi joka tapauksessa
Venäjän on arvioitu mahdollisesti kohdistavan Suomeen ”ilkeyksiä” jos Suomi hakee Natoon. Purra kuitenkin arvioi, että vastaavia toimia voisi tulla muutenkin.
&#8211; Tuskin ilman Nato-jäsenyyttäkään me säästyisimme ilkeyksiltä. Rajanaapurinamme on maa, jolla on erilaisia intressejä ja harhakuvitelmia itsestään, ja näitä Venäjä on valmis edistämään. Tätäkin varten Suomen on hyvä selvittää erilaisia poliittisten turvatakuiden malleja, joilla voidaan varmistaa selviytyminen niin sanotusta harmaasta ajanjaksosta. Ja jotta kynnys Venäjän ikäville toimille nousee korkeammaksi.
Purra kuitenkin arvioi, ettei Venäjän uhkaa pidä silti liioitella.
&#8211; Nyt asiat Suomessa ovat vakaasti, toivottavasti myös jatkossa. Tällä hetkellä Venäjällä myös on tekemistä toisaalla. Vaikka tietenkin myös erilaiset hybridioperaatiot ja kyberiskut ovat mahdollista. Suomi kuitenkin varautuu kaikkeen.
Nato-jäsenhakemuksen Suomi voisi mahdollisesti lähettää jo toukokuussa. Tämän jälkeen edessä olisi pidempi prosessi, jossa Nato-jäsenmaiden parlamentit ratifioisivat Suomen jäsenyyden.
Ratifiointikierroksen pituudesta on esitetty eri arvioita.
&#8211; Arvioiden mukaan kyse olisi kuukausista vuoteen, toivottavasti ei ainakaan pidempään.
Venäjä-pakotteet tarpeellisia mutta hankalia
EU ja länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään ennennäkemättömän raskaat taloudelliset pakotteet vastaukseksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
EU:n viides pakotepaketti pitää sisällään sen, että myös kivihiilen tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin loppuu elokuussa. Mahdolliseen kuudenteen tulossa olevaan pakotepakettiin saattaisi sisältyä myös öljy.
Purra myöntää, että öljyn ja mahdollisesti maakaasun sisällyttäminen pakotteisiin olisi vaikeaa.
&#8211; Suomessa pystytään tekemään korvaavia toimia, mutta jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, niin riippuvuus maakaasusta on suurta, koska kaasua tarvitaan siellä teollisuuden tarpeisiin. Tarvitaan siis jonkinlainen polku ja siirtymäaika. Tilanne kertoo siitä, että Saksa on tehnyt ikäviä energiapoliittisia ratkaisuja. Se näkyy nyt karulla tavalla.
Perussuomalaisten linja on, että Ukrainasta, joka on Suomen lähialue, pakenevia naisia ja lapsia tulee auttaa.
&#8211; Ukrainasta pakenevat saavat tilapäistä suojelua tilapäisen suojelun direktiivin kautta. Ajatuksena tietenkin on, että kun Ukrainaan on palannut rauha ja jälleenrakennus voi käynnistyä, on jälleen mahdollista palata omaan kotiinsa.
Ex-ulkoministeriltä outoa sekoilua
Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) joutui äskettäin kovaan ryöpytykseen kerrottuaan lauantaina, että Ruotsi olisi ehdottanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa vaihtoehdoksi Natolle.
Tuomioja väitti alun perin, että allianssia olisi esittänyt Ruotsin puolustusministeri, joka Tuomiojan mukaan olisi diskuteerannut myös Suomen puolustusministerin Antti Kaikkosen (kesk) kanssa.
Sekä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist että suomalaiskollegansa Kaikkonen ovat kiistäneet hankkeen.
Suomen ja Ruotsin mahdollisesta hakemisesta Natoon samanaikaisesti on spekuloitu paljon viime päivinä, ja Tuomiojan yllättävä heitto on nähty ulkopoliittisena hämmentämisyrityksenä. Tuomioja tunnetusti vastustaa Natoa.
Purra kummastelee erityisesti sitä, että Tuomiojan väite ei pitänyt paikkaansa.
&#8211; On tietenkin ok, että demarit keskustelevat tällaisesta hankkeesta ruotsalaisen sisarpuolueensa kanssa. Mutta se, että Tuomioja väitti, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen ehdotus Suomelle, jossa puolustusministerit ovat mukana ja kun väite pitänyt paikkaansa, niin onhan se ihmeellistä.
Kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle
Suomi tarjosi Ukrainalle <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-lahettaa-ukrainaan-aseellista-materiaaliapua">järeää aseapua</a> melko pian Venäjän hyökkäyksen alettua. Suomesta Ukrainaan lähetettiin muun muassa rynnäkkökiväärejä, patruunoita rynnäkkökivääreihin sekä kertasinkoja.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui kansanedustajille videoyhteyden välityksellä Suomen eduskunnan täysistuntosalissa viime perjantaina. Zelenskyi samalla lämpimästi myös kiitti Suomea nopeasta avusta.
Purra katsoo, että Suomen tulisi auttaa Ukrainaa vielä lisää aseilla.
&#8211; Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen kyetäkseen taistelemaan Venäjää vastaan. Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta.
&nbsp;

Purra: Suomi voisi aseistaa Ukrainaa vielä lisää – ”Jokainen sinne annettu ase tukee koko Eurooppaa ja samalla kaikkien turvallisuutta”

PS-Nuoriso vaatii kansanedustaja Erkki Tuomiojan eroa ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta.

Erkki Tuomioja väitti HBL:lle Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin ehdottaneen puolustusministeri Antti Kaikkoselle Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa vaihtoehdoksi Natolle puolustusministerien välisessä keskustelussa.
Hämmensikö Tuomioja tarkoituksella?
Myöhemmin Hultqvist ja Kaikkonen kiistivät Tuomiojan väitteen.
&#8211; On perusteltua kysyä, yrittääkö Tuomioja tahallaan ja tarkoituksella hämmentää Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisia ratkaisuja? Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja ei voi kriisin aikana puhua ohi presidentin ja valtioneuvoston turpo-ratkaisuista. Tuomioja ei selkeästi kykene pitämään omia preferenssejään sivussa kansallisen edun sitä vaatiessa, joten demareiden on syytä siirtää mies sivuun vastuutehtävästä valiokunnassa, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
&#8221;Puolustusliittoon ei usko Erkkikään&#8221;
PS-Nuoriso katsoo, että Tuomioja joko valehteli tai hän on vuotanut arkaluonteista tietoa Suomen ja Ruotsin välisistä keskusteluista maiden turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Tilanteessa jossa Suomi selvästi pyrkii Naton jäseneksi, tällainen pyrkimys näyttäytyy viimeiseltä yritykseltä vesittää Suomen Nato-jäsenyys.
&#8211; Tässä tilanteessa Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusliittoon ei usko Erkkikään. Suomen kannalta on hyvin ongelmallista, että keskeisessä asemassa oleva kansanedustaja laittaa liikkeelle oletetusti perättömän huhun Suomen ja Ruotsin mahdollisesta turvallisuusratkaisusta. Sopiikin kysyä, mikä tällaisen huhun tarkoituksena on? pohtii 3. varapuheenjohtaja Lauri Laitinen.

PS-Nuoriso vaatii: Viides kolonna sivuun – Erkki Tuomiojan erottava ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajuudesta!

Emme sulje pois valtiosopimusta Ruotsin ja Suomen väliltä pitkällä aikavälillä. Näin sanoivat sekä Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tiistaina Hanasaaressa Helsingissä. Keskustelutilaisuuden järjestivät suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus Hanasaari ja Helsingin Sanomat.
&#8211; Teemme ehkä hankintoja yhdessä tulevaisuudessa, monenlaista yhteistyömuotoa ja syvennämme luottamusta. Ja ei sitä voi pitää poissuljettuna, etteikö jossain tulevaisuudessa häämöttäisi sitten jonkinlainen valtiosopimuskin, jos Suomen ja Ruotsin poliittiset päättäjät ja kansa niin tahtovat, Niinistö viitoitti Hanasaaressa.
Hultqvist: Hävittäjät Suomen oma asia
Hultqvist oli samoilla linjoilla, mutta hän tahtoi edetä käytäntö edellä.
&#8211; En halua tässä yhteydessä spekuloida tulevaisuudesta. Olemme sopineet erilaisesta yhteistyöstä, tiedonvaihdosta, voimme käyttää toistemme lentokenttiä ja niin edespäin. Meidän pitää nyt toteuttaa nämä asiat ja panna täytäntöön ne asiat, jotka olemme sopineet. Ja mitä sen jälkeen tehdään, siihen pitää palata myöhemmin, Hultqvist totesi.
Häneltä kysyttiin myös, tukisiko hän yhteistyötä, jos Suomi ostaisi seuraavat hävittäjänsä Ruotsista &#8211; seuraavan sukupolven Gripenin.
&#8211; Se on täysin Suomen asia, minkä hävittäjän se valitsee. Ruotsissahan ei tietenkään kenelläkään ole mitään sitä vastaan, että päätyisitte ruotsalaiseen vaihtoehtoon, Hultqvist vastasi.
Niinistö ei uskonut hävittäjäkysymyksen vaikuttavan yhteistyöhön merkittävästi.
&#8211; En usko, että tämä hävittäjähankinta ratkaisee yhteistyön kehittymistä suuntaan tai toiseen. Se on jo niin hyvällä mallilla.
&#8221;Miksei Venäjästä voisi puhua?&#8221;
Hultqvistilta kysyttiin hänen voimakkaista lausunnoistaan Venäjän toiminnasta. Suomessa ei ole totuttu ehkä puhumaan noin avoimesti Venäjästä. Hultqvist ei pitänyt lausuntojaan erikoisina.
&#8211; Puhuin vain, mitä on tapahtunut. Krimin niemimaa on sulautettu Venäjään kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Nyt Venäjä pyrkii heikentämään Ukrainaa valtiona ja se on lisännyt tiedustelu- ja harjoitustoimintaa lähialueilla. Miksi näistä asioista ei voisi sanoa? Myös Suomeen vaikuttanee, että Venäjä perustaa tukikohdan Alakurttiin &#8211; vain 60 kilometrin päähän Suomen rajasta, Hultqvist muistutti.
Hän sanoi Ruotsin muuttaneen näkemyksiään oman maan politiikasta.
&#8211; Tarvitsemme vahvemman kansallisen puolustuksen ja lisää kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi entistä enemmän yhteistyötä Suomen kanssa, Hultqvist sanoi.
Niinistö: Harjoituksilla ehkäisevä vaikutus
Niinistö arvioi maiden keskustelukulttuurien poikkeavan toisistaan ja Ruotsin tuulettavan enemmän Venäjän tilanteella. Hän sanoi jakavansa sen käsityksen, että uhkakuvia ei tarvitse maalailla. Tämä koskee myös Suomen kansainvälisiä harjoituksia.
&#8211; Kaikilla harjoituksilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Ehkä USA:n osallistuminen harjoituksiin on saanut suhteettoman huomion. Ruotsin kanssa on tehty enemmän yhteistyötä. Minusta oli merkittävä tapaus, kun ruotsalainen Gripen laskeutui suomalaiselle kentälle ja tukeutui siis suomalaiseen kalustoon. Minusta se olisi ollut kansallisen tason uutisen paikka, Niinistö huomautti.
Niinistö linjasi, että yhteistyötä tehdään niin kauan kuin siitä on hyötyä Suomelle, ja hän iloitsi Ruotsin ajattelevan asiasta samoin.
&#8211; Olemme vasta polun alussa, pitkän tien edessä. Ei tässä hetkessä luottamusta tehdä, vaan se syntyy monivuotisen yhteistyön, harjoittelun, hankintojen ja monenlaisen poliittisen dialogin kautta. Tätä yhteistyötä ovat kieltämättä kansainväliset tapahtumat vauhdittaneet, eikä vähiten Ukrainan kriisi, Niinistö sanoi.
Aseita ei tuoda luvatta
Hultqvist ja Niinistö korostivat molemmat, ettei ulkomailta tule yhtään sotilasta tai asetta Suomeen tai Ruotsiin ilman asianmukaista kutsua. Ruotsissa kohutaan, kun Yhdysvallat on esittänyt tuovansa harjoitukseen pitkän kantaman Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
Hultqvistin mukaan kyse on vasta esityksestä, joka valmistellaan tavalliseen tapaan. Hallitus ottaa siihen kantaa, mutta hän ei tee sitä nyt. Myöskään ydinaseita ei Ruotsiin tuoda: Hultqvistin mukaan Ruotsi pyrkii vähentämään ydinaseita maailmasta.
&#8221;Nato ei ole mörkö&#8221;
Molemmissa maissa tehdään erilaisia selvityksiä Natosta. Suomessa istuu muutaman henkilön Nato-selvitysryhmä ensi kesään saakka. Ruotsissa istuu yhden hengen selvitysryhmä. Sen työ julkaistaan heti Suomen selvityksen jälkeen alkukesällä.
&#8211; Uskon että se tuo polttoainetta niin päättäjien kuin kansalaistenkin keskusteluun. Toivon, että se osaltaan poistaa vääriä mielikuvia, jotka johtuvat osittain kylmän sodan aikaisista käsityksistä. Nato on muuttunut: se löysi kylmän sodan jälkeen roolinsa kansainvälisestä kriisinhallinnasta, mutta se on palaamassa perustehtäväänsä eli oman alueen puolustamiseen. On hyvä, että tästä tilanteesta annetaan tietoa kansalaisille, Niinistö sanoi.
Hän valaisi myös omia näkemyksiään: Niinistö oli kirjoittanut blogiinsa, ettei Nato ole mörkö.
&#8211; Kirjoitin, että Nato ei ole mörkö. Mutta se ei ole taikasanakaan, joka ratkaisisi kansallisen puolustuksemme ongelmat. Suhtaudun avoimesti Nato-jäsenyyteen. Edustan Nato-kriittistä puoluetta, mutta se ei estänyt edustamaani puoluetta esittämästä Nato-selvityksen tekemistä hallitusohjelmaan. Tämähän olisi ollut ymmärtääkseni täysin mahdotonta Ruotsissa. Ehkä se kertoo myös keskustelukulttuureista jotakin, Niinistö arvioi.
Ruotsi ei halua antaa väärää signaalia
Hultqvist sanoi Ruotsin demarien ajattelevan samoin niin puolueena kuin hallituksessa: Nato ei ole ajankohtainen Ruotsille. He ovat kuitenkin valmiit kehittämään yhteistyötä Naton kanssa.
&#8211; Tässä olemme samaa mieltä Suomen hallituksen kanssa.
&#8211; Me emme ole teettämässä mitään Nato-selvitystä. Me selvitämme meidän puolustuspoliittista yhteistyötämme. Emme kuitenkaan ole arvioimassa uudestaan liittoutumattomuuttamme. Emme halua antaa tilaa spekuloinnille, että olisimme jostakin syystä muuttamassa puolustuspoliittista doktriiniamme, Hultqvist vakuutti.
Hultqvist ei usko myöskään, että mahdollinen porvarihallitus veisi Ruotsia heti Natoon.
&nbsp;
&nbsp;

Jussi Niinistö: Emme sulje pois valtiosopimusta Ruotsin kanssa