Emme sulje pois valtiosopimusta Ruotsin ja Suomen väliltä pitkällä aikavälillä. Näin sanoivat sekä Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist tiistaina Hanasaaressa Helsingissä. Keskustelutilaisuuden järjestivät suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus Hanasaari ja Helsingin Sanomat.
– Teemme ehkä hankintoja yhdessä tulevaisuudessa, monenlaista yhteistyömuotoa ja syvennämme luottamusta. Ja ei sitä voi pitää poissuljettuna, etteikö jossain tulevaisuudessa häämöttäisi sitten jonkinlainen valtiosopimuskin, jos Suomen ja Ruotsin poliittiset päättäjät ja kansa niin tahtovat, Niinistö viitoitti Hanasaaressa.
Hultqvist: Hävittäjät Suomen oma asia
Hultqvist oli samoilla linjoilla, mutta hän tahtoi edetä käytäntö edellä.
– En halua tässä yhteydessä spekuloida tulevaisuudesta. Olemme sopineet erilaisesta yhteistyöstä, tiedonvaihdosta, voimme käyttää toistemme lentokenttiä ja niin edespäin. Meidän pitää nyt toteuttaa nämä asiat ja panna täytäntöön ne asiat, jotka olemme sopineet. Ja mitä sen jälkeen tehdään, siihen pitää palata myöhemmin, Hultqvist totesi.
Häneltä kysyttiin myös, tukisiko hän yhteistyötä, jos Suomi ostaisi seuraavat hävittäjänsä Ruotsista – seuraavan sukupolven Gripenin.
– Se on täysin Suomen asia, minkä hävittäjän se valitsee. Ruotsissahan ei tietenkään kenelläkään ole mitään sitä vastaan, että päätyisitte ruotsalaiseen vaihtoehtoon, Hultqvist vastasi.
Niinistö ei uskonut hävittäjäkysymyksen vaikuttavan yhteistyöhön merkittävästi.
– En usko, että tämä hävittäjähankinta ratkaisee yhteistyön kehittymistä suuntaan tai toiseen. Se on jo niin hyvällä mallilla.
”Miksei Venäjästä voisi puhua?”
Hultqvistilta kysyttiin hänen voimakkaista lausunnoistaan Venäjän toiminnasta. Suomessa ei ole totuttu ehkä puhumaan noin avoimesti Venäjästä. Hultqvist ei pitänyt lausuntojaan erikoisina.
– Puhuin vain, mitä on tapahtunut. Krimin niemimaa on sulautettu Venäjään kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Nyt Venäjä pyrkii heikentämään Ukrainaa valtiona ja se on lisännyt tiedustelu- ja harjoitustoimintaa lähialueilla. Miksi näistä asioista ei voisi sanoa? Myös Suomeen vaikuttanee, että Venäjä perustaa tukikohdan Alakurttiin – vain 60 kilometrin päähän Suomen rajasta, Hultqvist muistutti.
Hän sanoi Ruotsin muuttaneen näkemyksiään oman maan politiikasta.
– Tarvitsemme vahvemman kansallisen puolustuksen ja lisää kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi entistä enemmän yhteistyötä Suomen kanssa, Hultqvist sanoi.
Niinistö: Harjoituksilla ehkäisevä vaikutus
Niinistö arvioi maiden keskustelukulttuurien poikkeavan toisistaan ja Ruotsin tuulettavan enemmän Venäjän tilanteella. Hän sanoi jakavansa sen käsityksen, että uhkakuvia ei tarvitse maalailla. Tämä koskee myös Suomen kansainvälisiä harjoituksia.
– Kaikilla harjoituksilla on ennaltaehkäisevä vaikutus. Ehkä USA:n osallistuminen harjoituksiin on saanut suhteettoman huomion. Ruotsin kanssa on tehty enemmän yhteistyötä. Minusta oli merkittävä tapaus, kun ruotsalainen Gripen laskeutui suomalaiselle kentälle ja tukeutui siis suomalaiseen kalustoon. Minusta se olisi ollut kansallisen tason uutisen paikka, Niinistö huomautti.
Niinistö linjasi, että yhteistyötä tehdään niin kauan kuin siitä on hyötyä Suomelle, ja hän iloitsi Ruotsin ajattelevan asiasta samoin.
– Olemme vasta polun alussa, pitkän tien edessä. Ei tässä hetkessä luottamusta tehdä, vaan se syntyy monivuotisen yhteistyön, harjoittelun, hankintojen ja monenlaisen poliittisen dialogin kautta. Tätä yhteistyötä ovat kieltämättä kansainväliset tapahtumat vauhdittaneet, eikä vähiten Ukrainan kriisi, Niinistö sanoi.
Aseita ei tuoda luvatta
Hultqvist ja Niinistö korostivat molemmat, ettei ulkomailta tule yhtään sotilasta tai asetta Suomeen tai Ruotsiin ilman asianmukaista kutsua. Ruotsissa kohutaan, kun Yhdysvallat on esittänyt tuovansa harjoitukseen pitkän kantaman Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
Hultqvistin mukaan kyse on vasta esityksestä, joka valmistellaan tavalliseen tapaan. Hallitus ottaa siihen kantaa, mutta hän ei tee sitä nyt. Myöskään ydinaseita ei Ruotsiin tuoda: Hultqvistin mukaan Ruotsi pyrkii vähentämään ydinaseita maailmasta.
”Nato ei ole mörkö”
Molemmissa maissa tehdään erilaisia selvityksiä Natosta. Suomessa istuu muutaman henkilön Nato-selvitysryhmä ensi kesään saakka. Ruotsissa istuu yhden hengen selvitysryhmä. Sen työ julkaistaan heti Suomen selvityksen jälkeen alkukesällä.
– Uskon että se tuo polttoainetta niin päättäjien kuin kansalaistenkin keskusteluun. Toivon, että se osaltaan poistaa vääriä mielikuvia, jotka johtuvat osittain kylmän sodan aikaisista käsityksistä. Nato on muuttunut: se löysi kylmän sodan jälkeen roolinsa kansainvälisestä kriisinhallinnasta, mutta se on palaamassa perustehtäväänsä eli oman alueen puolustamiseen. On hyvä, että tästä tilanteesta annetaan tietoa kansalaisille, Niinistö sanoi.
Hän valaisi myös omia näkemyksiään: Niinistö oli kirjoittanut blogiinsa, ettei Nato ole mörkö.
– Kirjoitin, että Nato ei ole mörkö. Mutta se ei ole taikasanakaan, joka ratkaisisi kansallisen puolustuksemme ongelmat. Suhtaudun avoimesti Nato-jäsenyyteen. Edustan Nato-kriittistä puoluetta, mutta se ei estänyt edustamaani puoluetta esittämästä Nato-selvityksen tekemistä hallitusohjelmaan. Tämähän olisi ollut ymmärtääkseni täysin mahdotonta Ruotsissa. Ehkä se kertoo myös keskustelukulttuureista jotakin, Niinistö arvioi.
Ruotsi ei halua antaa väärää signaalia
Hultqvist sanoi Ruotsin demarien ajattelevan samoin niin puolueena kuin hallituksessa: Nato ei ole ajankohtainen Ruotsille. He ovat kuitenkin valmiit kehittämään yhteistyötä Naton kanssa.
– Tässä olemme samaa mieltä Suomen hallituksen kanssa.
– Me emme ole teettämässä mitään Nato-selvitystä. Me selvitämme meidän puolustuspoliittista yhteistyötämme. Emme kuitenkaan ole arvioimassa uudestaan liittoutumattomuuttamme. Emme halua antaa tilaa spekuloinnille, että olisimme jostakin syystä muuttamassa puolustuspoliittista doktriiniamme, Hultqvist vakuutti.
Hultqvist ei usko myöskään, että mahdollinen porvarihallitus veisi Ruotsia heti Natoon.
Veli-Pekka Leskelä