Kriisiaikoina kansa kietoutuu johtajansa ympärille ja niin käynee myös maanjäristysten järkyttämässä Turkissa. Itsevaltainen presidentti tuskin tarvitsee enää vippaskonsteja tullakseen valituksi uudelleen maan johtoon. Tämä saattaa helpottaa Ruotsin ja miksei Suomenkin tietä Natoon.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tähän mennessä pyöritellyt Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa melkoisessa karusellissa, jonka melskeissä valtaeliitti on taipunut sangen omalaatuisiinkin verbaalisiin asentoihin.

Katastrofeilla on tapana vahvistaa vallassa olevaa hallintoa ja niinpä on oletettavissa, että kansa kerääntyy toukokuun presidentin- ja parlamenttivaaleissa itsevaltaisen johtajansa ympärille ilman sen suurempaa suostuttelua tai varsinkaan pakotusta.

– Mitä nopeammat sekä yksinkertaisemmat vaalit ja vähän liikehdintää niiden jälkeen, sitä parempi Ruotsille, arvelee Maanpuolustuskorkeakoulun lehtori Magnus Christiansson Dagens Nyheterissä.

– Jos Erdoğan onnistuu heti varmistamaan enemmistön, niin se on parempi, kuin epäselvä ja kiistanalainen vaalitulos.

Katastrofi auttaa imagon hallinnassa

Avun tarjoaminen Turkin maanjäristyksen uhreille saattaa kyynisesti ajatellen ja erityisesti Ruotsin kannalta tasoittaa maan tietä Natoon. Maan hallitus onkin jo päättänyt materiaalisesta sekä asiantuntija-avusta kriisialueelle.

Lisäksi Turkin ja Syyrian Punaiset Puolikuut saavat yhteensä seitsemän miljoonaa kruunua omaan avustustoimintaansa.

– Ruotsille avautuu tilaisuus osoittaa solidaarisuuttaan tarjoamalle Turkille apua pelastustöissä. Voimme näyttää, ettei Ruotsi vastaa Lähi-Idän propagandassa levitettyä kuvaa Koraaneita polttavasta kansakunnasta.

S

SUOMEN UUTISET