Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

leninismi

Eräs arvoituksellisimmista Saksassa EU-vaaleihin yrittävistä ryhmistä on Turkin presidenttiä ja hallituspuoluetta lähellä oleva islamilainen Dava-liitto. Kesäkuussa pidettäviin vaaleihin ovat valmistumassa myös ilmastoliimaajat, leninistit, äärioikeistolaiset ja eläintensuojelijat.

Islamilaisen Dava-liiton johtajan Teyfik Özcanin medialle antamien haastattelujen mukaan tarkoitus ei ole kerätä kannatusta pelkästään puoleltatoista miljoonalta Saksan vaaleissa äänioikeutetulta turkkilaiselta vaan kaikilta etnisiltä ja uskonnollisilta vähemmistöiltä.
Davan potentiaalisten äänestäjien määräksi hän arvioi tällä laskutavalla viisi miljoonaa ihmistä.
”Erdoganin käsivarsi”
Politiikan asiantuntijoiden mukaan EU-vaaleissa, joissa ei ole Saksan vaaleissa tavanomaista viiden prosentin äänikynnystä, Dava saattaa yltää hyvinkin yhteen tai kahteen paikkaan.
Ensi vuoden liittopäivävaaleissa, joihin puolue niin ikään tähtää, sen kannatus jäisi todennäköisesti kuitenkin ainakin vielä tällä kertaa äänikynnyksen alapuolelle.
Dava on kiistänyt julkisuudessa väitteen, että kyse olisi ”Erdoganin käsivarresta”, jonka avulla Turkki pääsisi edustamaan omia ja islamin intressejä Euroopan parlamenttiin.
”Muslimien AfD”
Davaa ei katsota Saksassa pelkästään hyvällä. Monet turkkilaistaustaiset poliitikot pelkäävät sen yrittävän ammentaa voimaansa saksalaisten väitetystä islam- ja ulkomaalaisvihamielisyydestä.
Vastaavaa viholliskuvaa ylläpidetään Saksan monissa Turkin uskontoviranomaisten hallinnoimissa moskeijoissa. Eräät kommentaattorit ovat alkaneet kutsua Davaa tästä syystä ”muslimien AfD:ksi”.
&#8211; Dava on viimeinen, mitä täällä tarvitsemme, twiittaa Saksan turkkilaistaustainen maatalousministeri Cem Özdemir (vihr).
Varoittavia ääniä kuuluu myös kristillisdemokraattien ja aikaisemmin vaaleissa runsaasti turkkilaisten ääniä keränneen sosiaalidemokraattisen puolueen suunnalta.
”Kutsu islamiin”
Davan johto ilmoittaa jo keränneensä tarvittavat 4 000 äänioikeutettujen allekirjoitusta maaliskuun 18. päivään mennessä jätettävää vaali-ilmoitusta varten. Turkin- ja arabiankielessä ”dawa” tarkoittaa kristillisdemokraattisen Konrad Adenauer -säätiön tulkinnan mukaan sananmukaisesti ”kutsua islamiin”.
Se voidaan tulkita myös vaatimukseksi pitää kiinni islamin uskostaan. Samalla nimellä toimivia puolueita on myös Lähi-idässä.
Ilmastoliimaajat asettavat omia ehdokkaitaan
Europarlamenttivaaleihin asettaa Saksassa ehdokkaitaan tänä vuonna tämän hetken tiedon mukaan ainakin 26 puoluetta ja ryhmittymää. Edellisvaaleissa vuonna 2019 mukana oli 41 puoluetta ja ryhmittymää.
Liittopäiväpuolueiden lisäksi vaaleihin ovat ilmoittaneet osallistuvansa muun muassa ilmastoliimaajistaan tunnettu Letzte Generation -järjestö, eläintensuojelijat, leninistit ja marxilaiset kommunistit, feministit, humanistit sekä ennen NPD-nimellä tunnettu äärioikeistolainen Die Heimat -puolue.
Paikan saattaa saada jo hyvin pienellä ääniosuudella.
Satiiripuolueella kaksi paikkaa
Saksan 96 paikasta europarlamentissa kuuluu tällä hetkellä 23 kristillisdemokraattiselle puolueelle CDU:lle, 21 vihreille, 16 sosiaalidemokraateille, 11 AfD:lle, kuusi Baijerin kristillissosiaaliselle unionille CSU:lle, viisi vasemmistopuolue Linkelle, viisi liberaaleille ja kaksi vapaille valitsijoille.
Politiikkaa pelkkänä naurettavana vitsinä pitävälle satiiripuolue Die Parteille tuli viime vaaleissa kaksi paikkaa.
Yhden edustajansa europarlamenttiin ovat saaneet Saksassa myös ekologis-demokraattinen ÖDP-puolue, Piraatit, eläinsuojelijat, perhepuolue sekä Euroopan yhdistymistä ajava ylikansallinen Volt-puolue.
Kysely ennustaa menestystä oikeistolle
Jos europarlamenttivaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin tulos olisi tuoreimman mielipidekyselyn (INSA) mukaan Saksassa seuraava:
Kristillisdemokraattinen unioni (CDU/CSU) 27 % (-2 vuoden 2019 tulokseen verrattuna), Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) 22 % (+11), SPD 16 %, vihreät 10,5 % (-10), uusi vasemmistopuolue Bündnis Sahra Wagenknecht 5,5 % (+5,5), vasemmistopuolue Linke 4,5 % (-1), liberaalipuolue (FDP) 3 % (-2,5) ja muut 11,5 % (-1,5).
Saksassa vaaleissa äänestäjä valitsee listan, johon puolueet ja ryhmät ovat asettaneet ehdokkaansa haluamaansa järjestykseen. Eurovaaleissa saavat äänestää Saksassa kaikki 16 vuotta täyttäneet saksalaiset sekä ennen vaaleja vähintään kolme kuukautta maassa asuneet EU-kansalaiset. Äänioikeus on noin 65 miljoonalla kansalaisella. Äänestysprosentti oli viime EU-vaaleissa 61,4.
&nbsp;

Saksassa eurovaaleihin aikoo osallistua ulkomaalais- ja muslimivihasta voimaansa ammentava liitto

Turkin presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea terroristien tukemisesta. Onko väitteessä perää? Tavallaan, mikäli tarkastellaan vaikkapa Suomesta lähteneiden Isis-sotureiden määrää tai ulkoministeri Haaviston kiihkeitä yrityksiä Isisin naisjäsenten palauttamiseksi. Lainsäädäntömme ei sanktioi terroristijärjestöön kuulumista. Maailmanpolitiikan kyyhkynä aiemmin toiminut Suomi on niin höveli, että jopa Turkin presidentti Erdoğanille syntyy vipuvartta syytöksilleen. Entä onko Kurdistanin työväenpuolue terroristijärjestö? 

Suomen Nato-jäsenyyden eteneminen on pysähtynyt Turkin vastustukseen. Presidentti Erdoğan on syyttänyt Suomea muun muassa ”terroristien majoittamisesta”.
Erdoğanin terroristisyytökset liittyvät Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) sekä Gülen-liikkeeseen. EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi. PKK:ta pidetään terroristijärjestönä myös kaikissa Nato-maissa.
Gülen-liikettä johtaa Yhdysvalloissa asuva muslimisaarnaaja Fethullah Gülen, jonka kanssa Erdoğan on riitautunut. Turkki on useita kertoja pyytänyt Yhdysvaltoja luovuttamaan Güleniä Turkkiin, mutta Yhdysvallat ei ole siihen suostunut.
Erdoğan ja Gülen tekivät yhteistyötä vielä Erdoğanin valtakauden alussa. Tuolloin gülenistit hallinnoivat Turkissa esimerkiksi useita kouluja, yliopistoja sekä omaa mediaa. Liikkeen kannattajia työskenteli silloin myös valtion hallinnossa.
PKK:n sisarjärjestöt ovat USA:n liittolaisia Syyriassa
Syyrian sota on tulehduttanut Turkin ja Yhdysvaltain välejä, sillä PKK:n sisarjärjestöt YPG (Syyrian kansanpuolustusjoukot) ja SDF (Syyrian demokraattiset joukot) taistelevat Yhdysvaltain liittolaisina Isisiä vastaan Syyriassa. SDF on myös vastuussa Al Hol -leirin hallinnoinnista.
Turkki on uhannut aloittavansa hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan, kurdien autonomiselle alueelle Rojavaan, jota ylläpitävät SDF ja YPG.
Tilanne on vähintäänkin kimurantti, sillä Nato-maa Turkki uhkaa siis Nato-maa Yhdysvaltojen liittolaisia.
Suomessa on laillista olla Isisin jäsen
Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten on kyettävä osoittamaan konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee tai jonka tekemiseen hän osallistuu. Eli käytännössä Suomessa voi olla terroristijärjestön jäsen, mutta rikoksen valmistelu pitää saada näytettyä toteen.
Asian vahvistaa Suomen Uutisille perusuomalaisten ryhmäkanslian lainsäädäntösihteeri Annika Hoffrén. Hän kertoo, että rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten.
&#8211; Kouluttautujan tulee olla päättänyt, että hän tekee jonkin terrorismirikoksen. Kyseessä täytyy olla konkreettinen, riittävällä tavalla yksilöity teko. Pelkästään yleinen valmius tarpeen tullen tehdä lainkohdissa mainittu rikos ei riitä. Kouluttautumisen tarkoituksena olevan rikoksen ei kuitenkaan tarvitse olla kouluttautumisvaiheessa yksityiskohdiltaan yksilöity esimerkiksi tekoajan taikka teon kohteena olevan henkilön tai paikan taikka muiden vastaavien seikkojen osalta, hän tarkentaa.
Novellien kirjoittamisesta Turkissa terrorismituomio
Suomeen poliittisena pakolaisena saapuneen ihmisoikeusaktiivi Anter Yaşan mukaan Turkin väitteessä on osin perää, sillä Suomessa on muslimipopulaatioon suhteutettuna maailman eniten Isisin riveihin lähteneitä terroristeja.
&#8211; Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta. Jos olet PKK:n (Kurdistanin työväenpuolue) jäsen tai Isisin jäsen, se ei ole mikään ongelma Suomessa.
Hän viittaa Hebrew Universityn <a href="https://scholars.huji.ac.il/eklor/publications/what-explains-flow-foreign-fighters-isis">What Explains the Flow of Foreign Fighters to ISIS</a> -tutkimukseen sekä Vicenewsin julkaisemaan artikkeliin ”<a href="https://www.vice.com/en/article/bjj7zz/how-the-worlds-safest-country-produced-so-many-isis-fighters">Miksi maailman turvallisin maa tuottaa niin paljon Isis-terroristeja</a>”.
Onko PKK terroristijärjestö?
Yaşa sanoo, että PKK:n päätyminen terroristijärjestölistalle on pitkälti Erdoganin lobbauksen syytä. Hänen mukaansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa päätöksessään todennut, että PKK ei täytä terroristijärjestön määritelmää.
&#8211; Kurdistanin työväenpuolue, PKK, on alunperin vasemmistolainen ja pohjautuu marxismiin ja leninismiin. Puolue on sittemmin reformoitunut, ja se on nykyisin sekulaari demokratiaan ja feminismiin pohjautuva liike, hän selventää.
Yaşan isä on ollut vangittuna Turkissa vuodesta 1996 lähtien. Hänet on tuomittu elinkautiseen väitetystä terrorismirikoksesta.
&#8211; Kyseessä on poliittinen vaino isääni kohtaan. Siitä syystä myös hänelle on myönnetty poliittisen pakolaisen status Suomessa. Jos isäni vapautuisi, hän saisi saman tien Suomen kansalaisuuden ja turvapaikan poliittisen vainon perusteella.
Hänen isänsä oli poliittisesti mukana PKK:n toiminnassa.
&#8211; Isäni tuomittiin &#8216;terrorismin tukemisesta&#8217;. Hän lahjoitti rahaa esimerkiksi kurdityttöjen koulutukseen, kirjoitti novelleja kurdiksi Turkin hallituksen toimista ja puhui tuestaan järjestölle julkisesti. Hän ei missään nimessä ollut missään vaiheessa aseellisesti mukana saati osallisena &#8216;terrori-iskuissa&#8217;.
Turkki vedonnut luovutuspyynnöissään terrorismiin
Viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi on saanut Turkilta yhdeksän luovutuspyyntöä. Oikeusministeriön mukaan näistä tapauksista kahdessa on tehty myönteinen ratkaisu eli päätetty, että henkilö luovutetaan Turkkiin. Kuudessa tapauksessa luovutuksesta on kieltäydytty. Yksi luovutuspyynnöistä on vielä käsittelyssä.
Hallitusneuvos Merja Norros sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän ei ota kantaa siihen, ovatko Turkin luovutuspyynnöt Suomelle kohdistuneet henkilöihin, jotka ovat Gülen-liikkeen tai PKK:n jäseniä. Osa Turkin pyynnöistä on kuitenkin sen omien perustelujen mukaan liittynyt terrorismiin. Hänen mukaansa Turkin pyynnöissä on viittauksia terrorismirikoksiin.

Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta