LEHTIKUVA
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Saksassa on vuodesta 1960 lähtien asunut miljoonia muslimeja. Ramadan ei kuitenkaan ollut vuosikymmeniin mikään puheenaihe, sillä paastoa pidettiin yksityisasiana.
Paasto on islamissa pyhä velvollisuus kuten myös kerran elämässä tehtävä pyhiinvaellus Mekkaan. Paastoa on pidetty aiemmin yksityisasiana aivan kuin viisi kertaa päivässä tapahtuvaa rukoilemistakin.
Emman julkaisun haastattelemat saksalaiset opettajat ovat hyvin huolestuneita paastoavista, nestehukasta kärsivistä, yhä nuoremmista lapsista. Kouluissa liikkuu myös paastoa vahtivia oppilaita, joita Emman haastattelema opettaja kutsuu Ramadan-partioijiksi.
Duisburgilaisopettaja Theresa B. sanoo, että opettajat eivät voi opettaa näin.
Hän opettaa ensimmäisen luokan lapsia, jotka eivät syö tai juo mitään auringonnoususta auringonlaskuun. Oppilaat ovat nälkäisiä, väsyneitä ja kärsivät päänsärystä. Monilla on suuria vaikeuksia keskittyä, eivätkä he voi osallistua liikuntatunneille.
– Minua säälittää lasten puolesta. Näen, ettei se ole heille terveellistä.
Opettaja kertoo julkaisussa esimerkiksi seitsemänvuotiaan tytön pyörtymisestä ja janoaan itkeneestä oppilaasta. Hän kysyy:
– Onko tämän todella oltava näin?
Yläkoulun opettaja Sabine F. Gelsenkirchenistä kertoo Emma-julkaisulle havainneensa uuden ilmiön, josta hän käyttää ilmaisua Ramadan-partiot.
– Uskovaiset nuoret painostavat voimakkaasti muita arabitaustaisia lapsia paastoamaan. Joiltakin oppilailta on otettu väkivaltaa käyttäen välipala kädestä. Hän kertoo myös, että tilanteista syntyy tappeluita ja kiusaamista.
Opettajan mukaan koulurauha on häiriintynyt ja se ei rajoitu vain oppilaisiin.
– Turkkilaista välituntivalvontaa pitänyttä opettajaa ahdisteltiin ja vaadittiin paastoamaan kunnollisena muslimina. Opettajalla oli kädessään sämpylä ja kahvikuppi.
– Saksan maallistuneisiin muslimeihin kohdistuu aiempaa suurempaa painetta, sanoo iranilaissyntyinen kölniläinen maahanmuuttajanaisten ihmisoikeuksia puolustava Hellen Nosrat.
Hänen mukaansa Ramadan näkyy ja kuuluu Kölnin vilkkailla ostoskaduilla. Moskeijasta kantautuvat kutsut ja valaistus pelottavat häntä.
– Pakenin Iranin islamistista hallintoa. Rehellisesti sanottuna tämä valaistus jopa pelottaa minua. Monet ihmiset täällä uskovat, että ilmiö on merkki suvaitsevaisuudesta ja värikkäästä rinnakkaiselosta. Mutta monille maallistuneille muslimeille se on täsmälleen päinvastainen, nimittäin merkki länteen hiipivästä islamisaatiosta.
Emma on vuonna 1977 perustettu feministinen aikakauslehti. Sillä on keskeinen rooli saksalaisessa feministisessä keskustelussa. Sen perustaja, journalisti Alice Schwarzer, oli mukana perustamassa feminististä liikettä Ranskassa (Mouvement de libération des femmes, MLF) ja toi sen ajatukset Saksaan.
Schwarzer on tunnettu myös kampanjoinnistaan aborttioikeuden puolesta Ranskassa ja Saksassa. Vuonna 1971 Schwarzer johti kampanjaa, jossa 374 saksalaista naista tunnusti julkisesti tehneensä laittoman abortin. Kampanja sai aikaan julkisen keskustelun aborttilainsäädännön muuttamiseksi.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
