

Cancel-kulttuuri kukoistaa yliopistossa – empiirinen tutkimus vahvisti konservatiivimiesten epäilyt
Cancelointi voisi teoriassa parhammillaan tarkoittaa vallitsevien rakenteiden hyödyllistä kyseenalaistamista. Käytännössä se tarkoittaa kriittisten elementtien sulkemista pois tieteellisestä yhteisöstä tai akateemisesta keskustelusta. Se ei ole vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa. Tämän todistaa ruotsalaisprofessorin empiirinen tutkimus.
Kuten moni muukin asia akateemisessa maailmassa, cancel-kulttuuri on lähtöisin USA:sta. Siellä marginaaliryhmiin kuuluvat radikaaliopiskelijat ja opettajat ovat yliopistoissa yrittäneet estää heihin ryhmänä kriittisesti suhtautuvia henkilöitä tuomasta esiin omia näkemyksiään.
Akateemisissa yhteisöissä monet täällä Pohjolassakin usein väittävät, että kyseistä ilmiötä ei ole, sitä on suuresti liioiteltu tai se on yksinkertaisesti vainoharhaisten konservatiivimiesten horinaa.
Jos kaikki ovat samaa mieltä, minkään sortin cancelointia ei tietenkään tarvita. Moinen tilanne on yliopistoissa lähtökohtaisesti mahdoton, sillä tiedemaailman ehkä keskeisin elementti on kriittinen mutta rakentava erimielisyys ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan.
Perinne synnyttää cancelointia
Ruotsalainen valtiotieteen professori Bo Rothstein näkee Svenska Dagbladetissa kotimaansa ja amerikkalaisten yliopistojen välillä vissin eron: amerikkalaiset yliopistot ovat pluralismin leimaamia, koska huomattava osa sekä opiskelijoista, että opettajista on ulkomailta.
Ruotsissa opiskelijat jäävät usein niille sijoilleen, missä ovat korkeakoulutuksensa saaneet. Näin nuoret tutkijat heijastavat voimakkaasti paikallista perinnettä sekä ajatusmallia varmistaakseen oman tieteellisen tulevaisuutensa.
Näin syntyy akateeminen tribalismi (heimokuntaisuus), jossa oma tieteellinen perspektiivi otetaan ikäänkuin annettuna ja vierailevien luennoitsijoidenkin oletetaan tukevan kyseistä ajatussuuntaa. Jälleen kerran, jos kaikki ovat samaa mieltä, cancelointiin ei ole tarvetta.
Keskustelun herättämistä
Rothstein ottaa esimerkin ja kertoo keväällä 2023 hakemastaan Linné-yliopiston professuurista. Viran saaminen edellyttäisi normikritiikin, dekolonialismin, feminismin, queer-ideologian sekä postgrowth-teorian syvällistä hallintaa.
Hän esitti hakemuksessaan muun muassa kysymyksen siitä, mitä tapahtuisi, jos hän tulisi tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että joku näistä tiedekunnassa vaalituista teorioista ei todellisuudessa vastaisi tieteellistä totuutta.
Ironissävyinen hakemus herätti huomiota yliopiston lisäksi mediassa ja synnytti keskustelun, jota professori Rothstein lienee tavoitellutkin. Sitten hän veti hakemuksensa pois.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- postgrowth dekolonialismi normikritiikki heimokuntaisuus akateeminen tribalismi perinteinen ajattelumalli mikä oli todistetttava pluralismi empiirinen tutkimus radikaaliopiskelijat kieltäminen Bo Rothstein cancelointi poissulkeminen Tiedeyhteisö queer tiedemaailma cancel-kulttuuri kyseenalaistaminen tutkija Yliopisto Feminismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Anne Frankin päiväkoti haluaa vaihtaa nimensä Saksassa – maahanmuuttajavanhemmat valittaneet

Pikkupojan sulkapäähineestä ja kasvomaaleista nousi valtava haloo Yhdysvalloissa

Seksistiset pilvenpiirtäjät, matematiikan valkoinen ylivalta, koululaisten ilmastolakot – viime aikojen länsimainen kulttuurivallankumous alkoi tieteeksi naamioidusta aktivismista

Vasemmistoliiton tunnetun ehdokkaan blackface puhuttaa, ei nähnyt itse asiassa ongelmaa – “ei vahvista mitään stereotypioita tai halveeraa ketään”

Mitä ihmettä? Yksi Yle-koomikko uhkailee ampumisella, toinen Yle-koomikko hehkuttaa uhkailijaa, kolmas Yle-koomikko puolustelee: “valheellinen dramatisointi”

Kansainvälinen bisneskäsikirja varoittaa wokesta – yritysten on päätettävä, irtisanotaanko taitava työntekijä jos hän ajattelee väärin

Cancel-kulttuuri ja woke juuttuivat vastavoiman puristukseen Suomessa ja Ruotsissa – kansallismielisten puolueiden nuorisokannatus kasvaa

Ruotsin opetusministeri: Akateemista vapautta on suojeltava cancel-kulttuurilta
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".