

Cyril Plapied, Flickr
Radikaalivasemmistolaisuus kaventanut akateemista vapautta Ranskassa, hallitus käy vastaiskuun – syyniin radikaali sukupuolentutkimus ja islamovasemmistolaisuus
Ranskan hallitus ilmoitti puuttuvansa akatemioissa leviävään ”yhteiskuntaa turmelevaan islamovasemmistolaisuuteen.” Tähtäimessä on amerikkalaisilta kampuksilta maahantuodut aate- ja tutkimusvirtaukset kuten rotu-, ja sukupuolentutkimus sekä postkolonialismi. Hallitus aikoo perustaa työryhmän selvittämään, missä määrin yliopistoissa harjoitettava tutkimus murentaa kansakunnan eheyttä. Islamovasemmistolaisuuden termi viittaa militantin äärivasemmiston ja islamistien yhteiseen vihaan länsimaisuutta kohtaan. Vastapuolella taas nähdään, että Ranskan hallituksen kiristynyt linja on osoitus sen kielteisyydestä monikulttuurisuutta kohtaan.
Ranskan hallitus ilmoitti kuluneella viikolla, että se perustaa työryhmän selvittämään yliopistomaailman haitallisia vaikutuksia yhteiskunnan eheydelle. Ilmoituksessa mainitaan huoli siitä, että akateeminen tutkimus ruokkisi ”islamovasemmistolaisuutta”, joka ”turmelee yhteiskuntaa.”
Yliopistomaailmassa uutinen herätti tyrmistyneitä reaktioita. Erityisesti rotujen, sukupuolen ja postkolonialismin tutkimusaloilla tutkijat ilmaisivat pelkonsa akateemisen vapauden kaventumisesta. Ranskan hallitus sanoo, että tällaiset suuntaukset on tuotu maahan amerikkalaisista yliopistoista, nyt niillä murennetaan tahallaan ranskalaista yhteiskuntaa.
Presidentti Emmanuel Macron ja eräät ministerit ovat jo aiemmin nousseet otsikoihin kritisoimalla amerikkalaisten yliopistokampusten ideologioiden ja toimintakulttuurin rantautumista Ranskaan. Nyt hallitus ryhtyy puheista tekoihin. Vasta hiljattain Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi myös lakialoitteen islamismia vastaan, sillä ideologian nähdään yllyttävän terrori-iskuihin.
Korkeakoulutuksesta vastaava ministeri Frédérique Vidal sanoi tiistaina parlamentin istunnossa, että valtiollinen tieteellisen tutkimuksen keskus tekisi kattavan selvityksen maassa harjoitettavasta akateemisesta tutkimuksesta. Tähtäimessä on ”postkolonialistinen”, eli siirtomaavallan jälkeisiä yhteiskunnallisia valtasuhteita käsittelevä tutkimusvirtaus.
Aiemmassa televisiohaastattelussa Vidal kertoi selvityksen keskittyvän ”islamovasemmistolaisuuteen.” Macronin ministerien käyttämä termi jakaa mielipiteitä, sillä se syyttää vasemmistohenkisiä akateemikoita suvaitsevaisuudesta islamismia ja terrorismia kohtaan.
Islamovasemmistolaisuuden käsitettä käytti 2000-luvulla ensimmäistä kertaa ranskalainen historioitsija Pierre-André Taguieff, joka pyrki tuomaan esille militantin äärivasemmiston ja islamistiradikaalien yhteisen vihan Yhdysvaltoja ja Israelia kohtaan. Taguieff on myös kritisoinut amerikkalaistyylisen rakenteellista rasismia ja tummaihoisia koskevan keskustelun keinotekoisesti maahantuotuna poliittisena narratiivina.
”Islamovasemmistolaisuus turmelee koko yhteiskuntaa, eivätkä yliopistot ole immuuneja tälle”, Vidal sanoi. Hän lisäsi, että joillakin tutkijoilla on tapana edistää ”radikaaleja” ja ”aktivistisia” ideoita. Vidalin mukaan mm. rotu- ja sukupuoliasioiden tutkijat tarkastelevat maailmaa siitä näkökulmasta, miten he voisivat hajottaa ja pirstaloida yhteiskuntaa sekä lietsoa vastakkainasettelua oman kansan sisällä.
Vastarinta yhteiskuntatieteellisiä teorioita vastaan on puhuttanut ranskalaisissa medioissa, sillä se on osa laajempaa kulttuurisotaa. Viime kuukausina maassa on nähty massaprotesteja rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan, kilpailevia visioita feminismin määrittelystä sekä kiihkeää keskustelua Islamista ja islamismista.
Myös monikulttuurisuudesta keskustellaan erityisellä latauksella. Taustalla kummittelee sarja Ranskassa tapahtuneita terrori-iskuja: ammuskeluja, yliajoja ja brutaaleja pään irtileikkaamisia, joissa on kuollut yli 250 ihmistä.
Vaikka kulttuurisodan näyttämönä toimivatkin media ja politiikka, ilmiö juontaa juurensa yliopistoihin. Viime vuosina räväkämpi yhteiskuntatieteilijöiden sukupolvi on pyrkinyt selittämään maailmaa rodun, sukupuolen ja postkolonialismin tutkimusten kautta.
Radikaalit ovat ajautuneet konfliktiin vanhemman sukupolven tieteenharjoittajien kanssa. Perinteisemmät tutkijat pitävät viime aikojen muotiteorioita amerikkalaisina tuontituotteina. Historian ironiaa piilee siinä, että monet amerikkalaisia radikaaleja innoittaneet filosofit ja sosiologit olivat ranskalaisia.
Macron on tyrmännyt ”postkolonialistisen” identiteettikasvatuksen tahallisena ”itseinhona” Ranskaa kohtaan.
Kriitikoiden mukaan hallituksen jyrkkä linja on osoitus sen kielteisyydestä monikulttuurisuutta kohtaan. Kansallisen tiedekeskuksen sosiologi Sarah Mazouz kommentoi, ettei Ranskan valtio halua tunnustaa itseään monikulttuuriseksi valtioksi. Hänen mukaansa ”islamovasemmistolaisuudesta” puhuminen vähättelee rodun- ja sukupuolentutkimusta.
Yleisesti arvioidaan, että keskitien edustajana Macronilla on tarve tehdä myönnytyksiä oikeistolle ja kansallismielisille ensi vuoden vaalien alla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marine Le Pen vapautettiin vihapuhesyytteestä – postasi kuvia Isis-terroristien uhreista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.