

LEHTIKUVA
Kouluissa hehkutetaan ”oppimisen vallankumousta”, ”digiloikkaa” ja ”ilmiöoppimista”, mutta ovatko ne oppilaille hyödyllisiä työvälineitä vai puppugeneraattorin tuotosta?
Kasvatustieteen tohtorin Antti Saaren uutuusteoksessa analysoidaan kasvatusteorioita ja opetuksen politisoitumista kautta aikain. Kasvatuksesta ja koulutuksesta on taitettu peistä jo 2000 vuotta sitten, ja jokainen aika ja hallitsija on lyönyt leimansa opetussuunnitelmiin. Saaren teos arvioi myös kasvatustieteen teorioiden kytköksiä erilaisiin poliittisiin suuntauksiin, kuten radikaaliin vasemmistolaisuuteen.
Kouluihin on viime vuosikymmenellä ajettu kiihtyvällä tahdilla ”oppimisen vallankumouksen” nimellä kulkevia uudistuksia, joiden vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu tai tehdyt tutkimukset ovat heikolla pohjalla. Esimerkeiksi sopivat hyvin muun muassa ”digiloikka” ja ”ilmiöoppiminen”.
Itseään edistyksellisinä pitävien uudistajien into nouseekin usein poliittisista, taloudelllisista tai muista motiiveista, vaikka muutokset perustellaan julkisuudessa joko lapsen parhaalla tai ”tulevaisuuden välttämättömyytenä.”
Näin voi päätellä kasvatustieteen tohtori, tutkija Antti Saaren uudesta teoksesta, joka esittelee kasvatusteorioita antiikista nykypäivään. Saari työskentelee Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin tutkinut muun muassa niitä retorisia keinoja, joita konsultit, osa akateemisista piireistä ja poliitikoista käyttivät, kun digilaitteet ja –opetus haluttiin juntata koulumaailmaan.
Saaren analyysin tulos näyttää melkoisen vastaansanomattomasti, millainen puppugeneraattori digihypen ympärillä pyörii. Mainostamisessa ja positiivisessa puheessa ei tietenkään ole sinänsä mitään moitittavaa, mutta jos sillä perusteella myllätään opetussuunnitelmat uusiksi, saatetaan päätyä kalliisiin virheratkaisuihin.
Saari esittelee teoksessaan monipuolisesti kasvatustieteen teorioita. Hän pohtii myös niiden hajanaisuutta ja kytköksiä erilaisiin poliittisiin suuntauksiin, kuten radikaaliin vasemmistolaisuuteen. Saaren kirjasta näkyy sekin, että kasvatuksesta ja koulutuksesta on taitettu peistä jo 2000 vuotta sitten. Jopa argumentit kuulostavat merkillisen tutuilta tämän päivän koulukeskusteluista. Jokainen aika ja hallitsija lyö leimansa opetussuunnitelmiin.
Saaren kirja kuvaa kasvatuksen tieteenfilosofisia suuntauksia ja pitkää historiaa mielenkiintoisesti ja yleisöystävällisesti. Teoksen lukeminen vahvistaa ajatuksen siitä, että ”paras koulu” on aina arvovalinta. Tutkimustulokset auttavat vaihtoehtojen selvittämisessä, mutta eivät tarjoa lopullista ratkaisua.
Ajatuspaja Suomen Perustalta ilmestyy lähiaikoina peruskoulun ongelmiin pureutuva selvitys, jossa käydään läpi useita, myös tuoreimpia kasvatustieteellisiä tutkimuksia.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koulu perui matikantunnin, sen sijaan oli juhlasalissa tarjolla persuja ja kokoomusta sättivä Paavo Arhinmäki
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.