

Joakim Vigelius. / TWITTER
Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yliopiston äärivasemmistolaista pakkositouttamista
Globaalia vastuunkantoa eturintamassa.
Enemmän rahaa kehitysyhteistyölle.
Maksuton opiskelu korkeakouluissa kansallisuudesta riippumatta.
Kansalaisuuden saamista helpotettava.
Vastikkeeton perustulo kaikille.
Ilmastotekoja.
Feminismiä.
Tällaisia poliittisia tavoitteita nousee esiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) linjapapereista. SYL on korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluvat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat ja noin 135 000 opiskelijajäsentä.
Ylioppilaskunnan ja siten myös SYL:n jäsenyys ei ole korkeakouluopiskelijan vapaaehtoinen valinta vaan edellytys opiskeluoikeudelle. Jäsenyys on siis pakollista, vaikka opiskelija ei allekirjoittaisikaan liiton vihervasemmistolaisia linjanvetoja. Perussuomalainen Nuoriso onkin kritisoinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä.
– Pakkojäsenyys maksuineen tarkoittaa suojatyöpaikkoja ja korkeakouluopiskelijoiden pakottamista tukemaan vasemmiston poliittisia tavoitteita, kirjoittaa Joakim Vigelius Twitterissä.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt kannattavat pakkojäsenyyttä Maanantaina 1.3. julkaistiin OKM:n autonomiaselvitys, jossa otettiin kantaa myös ylioppilaskuntien kiisteltyyn automaatiojäsenyyteen. Perustetta automaatiojäsenyyden purkamiselle ei nähty.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt puolustavat pakkojäsenyyttä ja osa laajentaisi sen myös ammattikoulujen puolelle. Perussuomalainen Nuoriso ry linjasi vastustavansa pakkojäsenyyttä ja kertoi olevansa huolissaan ylioppilaskuntien politisoitumisesta.
– Kun SYL esittää opiskelijoiden edunvalvojana, että Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2035 ja lisättävä kehitysapua 500 miljoonalla, puhuu se yli 130 000 opiskelijan mandaatilla, huomauttaa Vigelius.
Miksi poliittinen pakkojäsenyys on edellytys opiskeluoikeudelle?
Perussuomalainen Nuoriso haluaa herättää keskustelua pakkojäsenyydestä. Miksi suomalaisen opiskelijan täytyy olla poliittisen järjestön jäsen, jos haluaa saada yliopistotutkinnon? Eihän ammattiliittoon kuuluminenkaan saati puolueen kannattaminen ole kenellekään pakollista.
– Pakko ei koske vain olemista, vaan myös siitä lystistä maksamista, Vigelius muistuttaa viitaten ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin ja valtionavustuksiin, joita SYL:lle maksetaan noin 350 000 euroa vuosittain.
Yksittäinen ylioppilaskunta voi teoriassa erota SYL:sta, mutta käytännössä se on varsin epätodennäköistä.
– Vaikka SYL:sta päästäisiinkin, niin yksittäiset ylioppilaskunnatkin harrastavat tätä politisointia, Vigelius sanoo.
SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. Perussuomalainen Nuoriso toivoo, että korkeakouluopiskelijoita edustaisi järjestö, joka aidosti edustaisi kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä, ja jonka jäsenyys perustuisi vapaaehtoisuuteen.
– Ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa poliittisesti kantaa mihinkään.
Joakim Vigelius kommentoi SYL-asiaa videolla:
Eräältä pakkojäseneltä asiaa ylioppilaskuntien ja SYL:n punavihreilystä: puretaan yo-kuntien pakkojäsenyys ja pannaan piste niiden tarpeettomalle politisoinnille.
Koko video tubessa: https://t.co/l20JE0ImGL pic.twitter.com/geP12Xf83g
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) March 10, 2021
Otteita SYLin ajamasta, ilmeisesn vasemmistolaisesta politiikasta:
FAKTAT:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry * Vuonna 1921 perustettu yliopisto-opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö.
* Tavoitteena opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen sekä valtakunnallinen lainsäädäntövaikuttaminen. * Noin 135 000 jäsentä kaikista maan yliopistojen oppilaskunnista.
* SYL linjasi olevansa feministinen järjestö ja liittyi Setan kannatusjäseneksi vuonna 2016.
* Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö, 342 000 euroa (2018).
* Tunnettuja SYL-toimijoita mm. Tarja Halonen, Petteri Orpo, Rosa Meriläinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuputtavatko opettajat oppilaille omia poliittisia näkemyksiään? PS-nuorison Miko Bergbom vastaa videohaastattelussa

Perussuomalainen Nuoriso: Ministeriön toveripaneelin tuottaman raportin ehdotukset suoraan diktatuurista

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa

Perussuomalaisen Nuorison terveiset hallitukselle: ”Loppu haihattelulle – nyt on kohennettava tavallisten suomalaisten elämää”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.