

Joakim Vigelius. / TWITTER
Perussuomalainen Nuoriso vastustaa yliopiston äärivasemmistolaista pakkositouttamista
Globaalia vastuunkantoa eturintamassa.
Enemmän rahaa kehitysyhteistyölle.
Maksuton opiskelu korkeakouluissa kansallisuudesta riippumatta.
Kansalaisuuden saamista helpotettava.
Vastikkeeton perustulo kaikille.
Ilmastotekoja.
Feminismiä.
Tällaisia poliittisia tavoitteita nousee esiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) linjapapereista. SYL on korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluvat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat ja noin 135 000 opiskelijajäsentä.
Ylioppilaskunnan ja siten myös SYL:n jäsenyys ei ole korkeakouluopiskelijan vapaaehtoinen valinta vaan edellytys opiskeluoikeudelle. Jäsenyys on siis pakollista, vaikka opiskelija ei allekirjoittaisikaan liiton vihervasemmistolaisia linjanvetoja. Perussuomalainen Nuoriso onkin kritisoinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä.
– Pakkojäsenyys maksuineen tarkoittaa suojatyöpaikkoja ja korkeakouluopiskelijoiden pakottamista tukemaan vasemmiston poliittisia tavoitteita, kirjoittaa Joakim Vigelius Twitterissä.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt kannattavat pakkojäsenyyttä Maanantaina 1.3. julkaistiin OKM:n autonomiaselvitys, jossa otettiin kantaa myös ylioppilaskuntien kiisteltyyn automaatiojäsenyyteen. Perustetta automaatiojäsenyyden purkamiselle ei nähty.
Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt puolustavat pakkojäsenyyttä ja osa laajentaisi sen myös ammattikoulujen puolelle. Perussuomalainen Nuoriso ry linjasi vastustavansa pakkojäsenyyttä ja kertoi olevansa huolissaan ylioppilaskuntien politisoitumisesta.
– Kun SYL esittää opiskelijoiden edunvalvojana, että Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2035 ja lisättävä kehitysapua 500 miljoonalla, puhuu se yli 130 000 opiskelijan mandaatilla, huomauttaa Vigelius.
Miksi poliittinen pakkojäsenyys on edellytys opiskeluoikeudelle?
Perussuomalainen Nuoriso haluaa herättää keskustelua pakkojäsenyydestä. Miksi suomalaisen opiskelijan täytyy olla poliittisen järjestön jäsen, jos haluaa saada yliopistotutkinnon? Eihän ammattiliittoon kuuluminenkaan saati puolueen kannattaminen ole kenellekään pakollista.
– Pakko ei koske vain olemista, vaan myös siitä lystistä maksamista, Vigelius muistuttaa viitaten ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin ja valtionavustuksiin, joita SYL:lle maksetaan noin 350 000 euroa vuosittain.
Yksittäinen ylioppilaskunta voi teoriassa erota SYL:sta, mutta käytännössä se on varsin epätodennäköistä.
– Vaikka SYL:sta päästäisiinkin, niin yksittäiset ylioppilaskunnatkin harrastavat tätä politisointia, Vigelius sanoo.
SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. Perussuomalainen Nuoriso toivoo, että korkeakouluopiskelijoita edustaisi järjestö, joka aidosti edustaisi kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä, ja jonka jäsenyys perustuisi vapaaehtoisuuteen.
– Ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa poliittisesti kantaa mihinkään.
Joakim Vigelius kommentoi SYL-asiaa videolla:
Eräältä pakkojäseneltä asiaa ylioppilaskuntien ja SYL:n punavihreilystä: puretaan yo-kuntien pakkojäsenyys ja pannaan piste niiden tarpeettomalle politisoinnille.
Koko video tubessa: https://t.co/l20JE0ImGL pic.twitter.com/geP12Xf83g
— Joakim Vigelius (@joakimvigelius) March 10, 2021
Otteita SYLin ajamasta, ilmeisesn vasemmistolaisesta politiikasta:
FAKTAT:
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry * Vuonna 1921 perustettu yliopisto-opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö.
* Tavoitteena opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen sekä valtakunnallinen lainsäädäntövaikuttaminen. * Noin 135 000 jäsentä kaikista maan yliopistojen oppilaskunnista.
* SYL linjasi olevansa feministinen järjestö ja liittyi Setan kannatusjäseneksi vuonna 2016.
* Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö, 342 000 euroa (2018).
* Tunnettuja SYL-toimijoita mm. Tarja Halonen, Petteri Orpo, Rosa Meriläinen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuputtavatko opettajat oppilaille omia poliittisia näkemyksiään? PS-nuorison Miko Bergbom vastaa videohaastattelussa

Perussuomalainen Nuoriso: Ministeriön toveripaneelin tuottaman raportin ehdotukset suoraan diktatuurista

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön

Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa

Perussuomalaisen Nuorison terveiset hallitukselle: ”Loppu haihattelulle – nyt on kohennettava tavallisten suomalaisten elämää”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää