Globaalia vastuunkantoa eturintamassa.

Enemmän rahaa kehitysyhteistyölle.

Maksuton opiskelu korkeakouluissa kansallisuudesta riippumatta.

Kansalaisuuden saamista helpotettava.

Vastikkeeton perustulo kaikille.

Ilmastotekoja.

Feminismiä.

Tällaisia poliittisia tavoitteita nousee esiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) linjapapereista. SYL on korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö, johon kuuluvat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat ja noin 135 000 opiskelijajäsentä.

Ylioppilaskunnan ja siten myös SYL:n jäsenyys ei ole korkeakouluopiskelijan vapaaehtoinen valinta vaan edellytys opiskeluoikeudelle. Jäsenyys on siis pakollista, vaikka opiskelija ei allekirjoittaisikaan liiton vihervasemmistolaisia linjanvetoja. Perussuomalainen Nuoriso onkin kritisoinut ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä.

– Pakkojäsenyys maksuineen tarkoittaa suojatyöpaikkoja ja korkeakouluopiskelijoiden pakottamista tukemaan vasemmiston poliittisia tavoitteita, kirjoittaa Joakim Vigelius Twitterissä.

Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt kannattavat pakkojäsenyyttä Maanantaina 1.3. julkaistiin OKM:n autonomiaselvitys, jossa otettiin kantaa myös ylioppilaskuntien kiisteltyyn automaatiojäsenyyteen. Perustetta automaatiojäsenyyden purkamiselle ei nähty.

Hallituspuolueiden opiskelijajärjestöt puolustavat pakkojäsenyyttä ja osa laajentaisi sen myös ammattikoulujen puolelle. Perussuomalainen Nuoriso ry linjasi vastustavansa pakkojäsenyyttä ja kertoi olevansa huolissaan ylioppilaskuntien politisoitumisesta.

– Kun SYL esittää opiskelijoiden edunvalvojana, että Suomen on oltava hiilineutraali vuonna 2035 ja lisättävä kehitysapua 500 miljoonalla, puhuu se yli 130 000 opiskelijan mandaatilla, huomauttaa Vigelius.

Miksi poliittinen pakkojäsenyys on edellytys opiskeluoikeudelle?

Perussuomalainen Nuoriso haluaa herättää keskustelua pakkojäsenyydestä. Miksi suomalaisen opiskelijan täytyy olla poliittisen järjestön jäsen, jos haluaa saada yliopistotutkinnon? Eihän ammattiliittoon kuuluminenkaan saati puolueen kannattaminen ole kenellekään pakollista.

– Pakko ei koske vain olemista, vaan myös siitä lystistä maksamista, Vigelius muistuttaa viitaten ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin ja valtionavustuksiin, joita SYL:lle maksetaan noin 350 000 euroa vuosittain.

Yksittäinen ylioppilaskunta voi teoriassa erota SYL:sta, mutta käytännössä se on varsin epätodennäköistä.

– Vaikka SYL:sta päästäisiinkin, niin yksittäiset ylioppilaskunnatkin harrastavat tätä politisointia, Vigelius sanoo.

SYL:n keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. Perussuomalainen Nuoriso toivoo, että korkeakouluopiskelijoita edustaisi järjestö, joka aidosti edustaisi kaikkia ylioppilaskunnan jäseniä, ja jonka jäsenyys perustuisi vapaaehtoisuuteen.

– Ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa poliittisesti kantaa mihinkään.

Joakim Vigelius kommentoi SYL-asiaa videolla:

Otteita SYLin ajamasta, ilmeisesn vasemmistolaisesta politiikasta:

FAKTAT:

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry * Vuonna 1921 perustettu yliopisto-opiskelijoiden etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestö.

* Tavoitteena opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen sekä valtakunnallinen lainsäädäntövaikuttaminen. * Noin 135 000 jäsentä kaikista maan yliopistojen oppilaskunnista.

* SYL linjasi olevansa feministinen järjestö ja liittyi Setan kannatusjäseneksi vuonna 2016.

* Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö, 342 000 euroa (2018).

* Tunnettuja SYL-toimijoita mm. Tarja Halonen, Petteri Orpo, Rosa Meriläinen.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit