

PS ARKISTO
Talousprofessori Virén: Avoin julkinen keskustelu on paras keino erottaa laadukkaat tieteelliset tutkimukset ideologisesta hömpästä
Taloustieteen professori Matti Virén katsoo, että tutkimusrahoituksista päättävästä Suomen Akatemiasta on kehittynyt sisäänpäin lämpiävä kaverijärjestelmä, jossa porukka on päätynyt jakamaan rahaa toisilleen. – Tutkimusrahoituksista päättävät tutkijat, joiden prioriteetit saattavat olla aivan erilaisia kuin veronmaksajilla. Näin rahaa kohdistuu myös sellaisiin hankkeisiin, joissa alkaa olla vaikeaa nähdä yhteiskunnallista lisäarvoa.
Pitääkö puuhastelusta tutkijankammiossa yhteiskunnan maksaa kiltisti, jos aktiviteettia vain sanotaan tieteeksi? Kysymys tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta ja eräiden tutkimuskohteiden mielekkyydestä on noussut syksyn kuumimpien puheenaiheiden joukkoon.
Tiederahoituskeskustelu alkoi jo viime keväänä, kun Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan, että mitä kauemmas tieteen ytimestä edetään yhteiskunnallisille, humanistisille ja taiteellisille aloille, sitä enemmän ideologia saa tilaa empirian sijaan.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) esitti äskettäin, että tiedetutkimuksen rahoitukseen on kohdistumassa ensi vuonna 51 miljoonan euron säästöt. Käytännössä leikkaukset tulevat vaikuttamaan Suomen Akatemian rahoituspäätöksiin. Viime vuonna akatemia jakoi 426 miljoonaa erilaisiin tutkimushankkeisiin.
Toinen toistaan hullumpia tutkimuksia
Viime aikoina monet akateemiset toimijat, kuten taloustieteen professori Matti Virén sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu Otto Meri ovat nostaneet esille Suomen Akatemian rahoittamien eräiden tutkimusten sisältöjä ja tutkimuksellisia kysymyksiä. Uusimpien rahoitettujen tutkimushankkeiden joukossa tarkastellaan esimerkiksi kehollisten kohtaamisten politiikkaa, ekologista mielikuvittelua, kehopositiivisuutta, queer-aktivismia, kuritonta feminismiä sekä rajallistamisen intiimiä maantiedettä.
Keskiverrolle tutkimushankkeelle Suomen Akatemialta heltiää 300 000-400 000 euron rahoitus.
Kuulostaako pöljältä? Samaa miettivät monet muutkin. Myös esimerkiksi toimittaja Susanne Päivärinta ihmettelee tutkimusta afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikasta ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Hankkeelle on myönnetty lähes 440 000 euroa.
Ideologisia pakkomielteitä
Akatemian myöntämistä rahoituksista päättävät luottamuselimet, kuten tieteelliset toimikunnat, joiden jäseninä on eri alojen professoreita.
Taloustieteen professori Matti Virén kuitenkin katsoo, että Suomen Akatemiasta on vuosien varrella kehittynyt sisäänpäin lämpiävä kaverijärjestelmä, jossa porukka on päätynyt jakamaan rahaa toisilleen.
– Tutkimusrahoituksista päättävät tutkijat keskuudessaan. Näin rahaa kohdistuu myös sellaisiin hankkeisiin, joissa alkaa olla jo vaikeaa nähdä tutkimuksellista arvoa, kyse voi olla enemmänkin ideologisista pakkomielteistä, professori Virén toteaa.
Samaan ilmiöön on kiinnittänyt huomiota myös Wayne State Universityn sosiologian professori Jukka Savolainen, jonka Kanava-lehdessä julkaistu kirjoitus on otsikoitu Akateemisen maailman ideologisuus on aito ongelma. Savolainen katsoo, että poliittisilla mieltymyksillä on yhteiskuntatieteissä liian suuri vaikutus.
Virén kysyy, onko Suomen Akatemian avokätisestä rahanjaosta jo tullut korkeakoulutetun kansanosan piilotyöttömyyden hoitoa.
– Se näyttäisi olevan nykyisen järjestelmän yksi piirre. Projekteissa on paljon työttömiä, joille rahoituksen anominen on jokapäiväistä puuhaa.
– Toki meillä on myös useita erinomaisesti menestyneitä tutkijoita, mutta akateemisessa maailmassa on mukana myös elämänpolkuaan etsiviä harhailijoita, kuten lyhytaikaisissa pesteissä avustajina toimivia, jotka eivät ole koskaan edes ajatelleet siirtyä työelämän palvelukseen, koska tutkimusyhteistöstä ei haluta lähteä pois.
Tutkiminen ei ole ilmaista hupia
Turun yliopistossa pitkän uran tehnyt Virén on itsekin patistellut tutkijoita hyödyntämään taitojaan oikeissa töissä yliopiston ulkopuolella, eikä neuvo ole ollut kaikkien mieleen.
– Kerran puoleeni kääntyi 48-vuotias opiskelija, joka oli suorittanut eri tieteenaloilla todella paljon opintoviikkoja. Hän pyysi minua toimimaan ohjaajana alkavissa jatko-opinnoissaan. Totesin opiskelijalle, että olet ollut yliopistolla jo pitkään, joten olisi ehkä aika mennä etsimään työpaikkaa. Oli selvästi väärä vastaus.
Julkisessa keskustelussa on viime aikoina myös paheksuttu yksittäisten tutkimusprojektien nostamista esille ja projektien rahoituksen arvostelua tutkimuksien kysymyksenasettelun ja sisällöllisen kuvauksen perusteella. Professori Virén kuitenkin katsoo, että tutkimushankkeisiin kohdistunut julkisuus on vain hyvä asia.
– Tieteen ja tutkimusten rahoituksesta on päätettävä demokraattisten instituutioiden puitteissa ihan samalla tavalla kuin muistakin budjettitalouden asioista. Avoin julkinen keskustelu on paras keino erottaa laadukkaat tieteelliset tutkimukset ideologisesta hömppätutkimuksesta.
Tutkimukseen käytetty aika on pois opetuksesta
Virénin mukaan keskustelua pitäisikin käydä vielä laajemmin siitä, mihin tutkimusta tarvitaan ja mihin asioihin tutkimuksia pitäisi kohdistaa.
– Veronmaksajan näkökulmasta tutkiminen ei ole ilmaista hupia, joten ei ole samantekevää mihin rahaa ja resursseja ohjataan. Jos joku keksii tutkia synnyttäneiden miesten kokemuksia kehitysmaissa tai vastaavaa, niin tällaiselle tutkimuskohteelle pitäisi pystyä esittämään vahvat perustelut.
– On aina myös muistettava, että tutkimukseen ja rahan hakemiseen käytetty aika on osin pois opetuksesta. Tutkimus on paljon miellyttävämpää kuin opetus, mutta ei ole kovin järkevää sponsoroida urapolkuja, joissa koko akateeminen uraa kuluu erilaisissa projekteissa ilman, että opetukseen ja ohjaukseen siunautuisi aikaa ja mielenkiintoa.
Rahoituksesta päättämään muitakin kuin professoreita
Professori Virén katsoo, että jatkossa tieteen rahoituksesta päättämistä ei pitäisi jättää yksin tiedeihmisten asiaksi. Hän ehdottaa uudistusta Suomen Akatemian rahoituksesta päättävien tieteellisten toimikuntien kokoonpanoihin.
– Voisi olla ihan järkevää, että rahoituksesta päättämässä olisi professorien lisäksi myös ulkopuolisia jäseniä. Ei olisi pahitteeksi, jos tutkijoiden ryhmässä olisi mukana myös muita, jotka voisivati esittää kysymyksen, mihin tutkimuksella oikein pyritään. Se ainakin ohjaisi tutkijoita perustelemaan hankkeensa nykyistä huolellisemmin.
Virén huomauttaa myös, että Suomen Akatemian tutkimusprojektien jälkiseuranta on usein puutteellista.
– Jälkiseurantaan tarvittaisiin selvästi enemmän resursseja. Olisi hyvä, jos jokin toimielin jälkikäteen tarkastaisi mihin myönnetty raha on käytetty ja vastaavatko tutkimustulokset tutkimussuunnitelmaa. Väärinkäytöksien varalle voisi myös edellyttää, että osa rahoista on maksettava takaisin.
Tiedepolitiikka ei ole yksin tiedeihmisten asia
Poliitikoille tieteen rahoitus on arkaluonteinen kysymys. Poliitikot myös mielellään usein välttävät ottamasta kantaa tutkimuksen kohteisiin. Virén kuitenkin katsoo, että tiedepolitiikka ei ole pelkästään tiedeihmisten asia.
Virén tarkentaa, että julkisuudessa huomiota pitäisi kohdistaa varsinkin tutkimusprojektien tuloksiin eli siihen, mitä uutta tutkimuksessa on saatu selville. Professori huomauttaa, että tutkimustulosten puuttuminen on mahdollista häivyttää näennäisen tieteellisen kapulakielisen tekstin sisälle.
– Jos tutkimuksen tuloksena on vain satoja sivuja proosaa, josta kukaan ei saa mitään selvää, sitä on voitava kritisoida.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- akateeminen tutkimus tiederahoitus Suomen Akatemia tutkijat rahanjako veronmaksajat ideologia Feminismi politiikka Matti Virén
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Nyt se on virallista: suomalainen yhteiskuntatieteilijä tunnustaa akateemisen maailman politisoitumisen – ”väärää” mieltä olevia ei tervehditä, leimataan hulluksi, häiritään nimettömästi

Pääkirjoitus: Osa tiedeyhteisöistä on muuttunut tulipunaisiksi ideologiayhteisöiksi

Yliopistoissa tutkitaan nyt kehopositiivisuutta, kuritonta feminismiä, queer-aktivismia ja nuorison ilmastoahdistusta – Suomen Akatemia rahoittaa

Puoli miljoonaa euroa ”queer- ja transmaailmojen” tutkimukselle – Koponen: ”Ideologista rahantuhlausta”

Seppänen: Suomen Akatemian rahojen käyttöä on valvottava – ”Hankkeita on syystä kritisoitu”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää