

LEHTIKUVA
Toimitus suosittelee
Nyt tutkitaan trans-tulevaisuutta, rasismia, Afrikan liikkuvia parantajia, rodullistamisen merkitystä ja meemikuvia – Suomen Akatemia rahoittaa
Suomen Akatemia kustantaa tänä vuonna tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.
Tieteen politisoituminen on alkuvuodesta noussut valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Perussuomalaiset on nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi. Merkittävä tutkimusrahoittaja Suomessa on Suomen Akatemia (Akatemia), joka tänä vuonna rahoittaa tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla.
Vuonna 2017 Akatemia myönsi 430 000 euron rahoituksen historiantutkija Oula Silvennoiselle monivuotiseen tutkimushankkeeseen ”Suomi ja lopullinen ratkaisu”, joka pyrkii selvittämään Suomen ”suhdetta” holokaustiin, eli Natsi-Saksan suorittamaan juutalaisten kansanmurhaan toisen maailmansodan aikana. Silvennoinen on vihreiden aktiivipoliitikko, ja oli viime keväänä myös vihreiden eduskuntavaaliehdokas.
Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua?
Silvennoisen tutkimusprojektia on kritisoitu muun muassa siitä syystä, että holokaustia on tutkittu ja selvitetty kattavasti jo vuosikymmenien ajan, ympäri maailmaa. Vastaavasti Silvennoisen poliittinen aktivismi on herättänyt epäilyjä hänen tutkimustyönsä laadusta. Usein mediassa esiintyvä Silvennoinen on toistuvasti muun muassa pyrkinyt leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi.” Kansanedustaja Jani Mäkelä kutsui äskettäin Silvennoisen tutkimusta pelleilyksi. Päivän lehti -verkkolehden päätoimittaja Kari Kallonen puolestaan nosti viime vuonna esille epäselvyydet ja asiavirheet Silvennoisen sotasankari Lauri Törnistä kirjoittamassaan kirjassa.
Kansanedustaja Ville Tavio kirjoitti Twitterissä yleisemmällä tasolla siitä, että yliopistoihin on pesiytynyt agitaattoreita, jotka hyödyntävät järjestelmää omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä ja propagandan tuottamiseen.
– He yrittävät naamioida propagandansa tieteeksi ja pyrkivät yleiseksi auktoriteetiksi. Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua? Tavio kysyi.
Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa
Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Toimintaa valvoo Akatemian hallitus, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä professori Johanna Myllyharju Oulun yliopistosta.
Akatemian toiminnasta säätää laki Suomen Akatemiasta. Lain mukaan rahoituspäätöksiä myöntävät tieteelliset toimikunnat, jotka samalla suunnittelevat tutkimuksen edistämistoimintaa yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa.
Tällä hetkellä Akatemiassa on kolme tieteellistä toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.
Valtion talousarviossa päätetään vuosittain Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuden määrä. Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen jakamistaan varoista myös rahapelitoiminnan voittovaroista.
Kontrolloiko biovalta tulevaisuutta?
Merkittävä osa Akatemian jakamasta rahoituksesta kanavoituu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Suomen Uutiset tarkasteli joitakin tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.
Toukokuussa 2019 Akatemia myönsi Oulun yliopistolle 477 350 euroa dosentti Markku Hokkasen vetämään hankkeeseen, jossa tutkitaan Saharan autiomaan eteläpuolisten alueiden liikkuvia parantajia sekä näiden vaikutusta paikalliseen politiikkaan. Hankkeen nimi on Liikkuvat parantajat, politiikka ja kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa 1870-2000: muutokset, kamppailut ja keksinnöt. Julkisen kuvauksen mukaan tutkimusprojekti tuottaa uuden kokonaiskuvan Saharan etelänpuoleisen Afrikan terveyshistoriasta. Hankkeen rahoituskausi alkoi viime vuoden syyskuussa ja päättyy elokuussa 2023.
Syyskuussa 2019 Akatemia myönsi 205 828 euroa Helsingin yliopistolle filosofian tohtori Julian Honkasalon tutkimukselle nimeltä Trans-tulevaisuudet Yhteisöllisyyden Rakentaminen Biopolitiikan Vastarintana.
Tutkimuksen puitteissa on tarkoitus tutkia ”vaihtoehtoisia käsityksiä tulevaisuudesta trans-ihmisten yhteisöissä.” Hanke väittää, että ”trans-ihmisten elämää hallinnoi tulevaisuutta kontrolloiva biovalta, joka ilmenee esimerkiksi sterilisaatiolainsäädännöissä ja erilaisissa väkivallan muodoissa. Tutkimushankkeen on tarkoitus tuottaa uutta tietoa alueilla, jotka ovat jääneet pimentoon niin sukupuolentutkimuksessa kuin queer-teoreettisessa tulevaisuuden teoretisoinnissakin.” Transtutkimushankkeen rahoituskausi päättyy elokuussa 2022.
Rasismin haastamista hybridissä mediaympäristössä
Akatemia on myöntänyt rahoitusta myös erilaisille rasismi- ja monikulttuuritutkimushankkeille.
Vuonna 2016 Tampereen yliopistolle myönnettiin vuosille 2016-2018 yhteensä 190 644 euroa tohtori Kaarina Nikusen vetämälle projektille nimeltä Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissa mediamaisemassa. Kuvauksen mukaan tutkimushanke ”tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä.”
Hankkeen tavoitteena on ”lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projektin luvataan lisäksi tuottavan tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä.” Kyseiselle hankkeelle myönnettiin vuodelle 2019 vielä lisärahoitusta yhteensä 43 356 euroa.
Nykyinen vasemmiston kansanedustaja, tohtori Veronika Honkasalo ryhtyi vuonna 2015 tutkimaan seksuaalikasvatusta monikulttuurisuuden näkökulmasta. Tutkimushankkeelle nimeltä Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myönnettiin 280 104 euron rahoitus vuosille 2015-2018.
Uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun
Tampereen yliopistolle myönnettiin 124 994 euroa vuosille 2019-2020 tutkija Tuula Juvosen tutkimusprojektiin Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa. Hankkeen kuvauksen mukaan ”Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa pyrkii teoretisoimaan tuoreella tavalla sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestämisen tapoja ja kehittämään uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun.”
Edelleen kuvauksen mukaan ”hankkeessa on tarkoitus avata tutkimuskenttää intiimisuhteiden sisäisen eriarvoisuuden tarkasteluun niin heteroseksuaalisissa kuin ei-heteroseksuaalisissakin suhteissa. Kehitämme hankkeessamme ensinnäkin metodologiaa, jolla tavoitetaan aiempaa paremmin affektien kokemisen ruumiillisuus, toiseksi tuotamme tietoa niistä tavoista, joilla sosiaalista eriarvoisuutta tuotetaan affektiivisesti. Kolmanneksi kehitämme heterodynamiikan käsitettä edelleen sekä teoreettisesti että menetelmällisesti. Hanke pyrkii kuromaan umpeen nykyisin vallitsevaa kuilua sofistikoituneen teoreettisen affektikeskustelun ja sen empiiristen sovellutusten välillä.”
Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa
Akatemia myönsi viime vuonna Tampereen yliopistolle myös 262 811 euroa tutkimushankkeelle MEMEPOL – Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa. Tutkimuksen on tarkoitus jatkua elokuuhun 2022 saakka. Meemejä on ryhtynyt pyörittelemään tutkijatohtori Saara Särmä, joka tunnetaan myös feministisen ajatushautomo Hatun johtajana.
Hankkeen julkisen kuvauksen mukaan ”meemiprojekti keskittyy analysoimaan visuaalista maailmanpolitiikkaa eli sitä, miten erilaiset toimijat valtioista aktivisteihin tuottavat ja levittävät meemejä sosiaalisessa mediassa ja internetissä pyrkiessään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.” Projektin tarkoitus on siis pyrkiä ymmärtämään miten meemit leviävät ja miksi jotkut kuvat politisoituvat ja toiset eivät.
Feministitohtori Särmän vetämän projektin akateemisen annin sanotaan liittyvän ”visuaalisuuden ja politiikan monimuotoisten suhteiden teoretisointiin ja syvempään ymmärrykseen. Projektin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on edistää visuaalista poliittista lukutaitoa ja kriittistä ajattelua.”
Intersektionaalisia rajakamppailuja
Lähes puoli miljoonaa, yhteensä 480 000 euroa myönnettiin Helsingin yliopistolle Suvi Keskisen tutkimukseen nimeltä Intersektionaaliset rajakamppailut ja tottelematon tieto aktivismissa. Lähtökohta hankkeelle julkisen kuvauksen mukaan väitetään olevan se, että ”sukupuoleen, maahanmuuttoon ja rasismiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnissa.” Tutkimus on alkanut syyskuussa 2018 ja se jatkuu vuoteen 2022 saakka.
Kyseisessä hankkeessa ”selvitetään sukupuolen, etnisyyden, rodullistamisen, luokan ja iän merkitystä osallistujien välisten suhteiden rakentumisessa ja yhteistoiminnassa. Siinä jäsennetään uutta tietoa, joka syntyy erilaisten toimijoiden kohtaamisesta sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen näkökulmien sisällyttämisestä sosiaalisten liikkeiden tavoitteisiin. Hankkeessa yhdistetään useita laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä: osallistavia työpajoja, haastatteluja, havainnointia, kirjoituksia, autoetnografiaa ja kyselyä. Hanke kehittelee osallistavan toimintatutkimuksen menetelmiä.”
Summat ovat käsittämättömän suuria
Taloustieteen professori Matti Virén on aktiivisesti osallistunut julkiseen keskusteluun tiedepolitiikasta. Professori on myös moittinut Suomen Akatemiaa löysästä rahanjaosta. Suomen Uutiset kysyi Viréniltä yleisen tason näkemystä tässä jutussa esiteltyihin tutkimushankeisiin.
Professori kiinnittää heti huomiota siihen, että tutkimuksiin myönnetyt rahasummat ovat korkeita.
– Summat ovat käsittämättömän suuria, vaikka ottaa huomioon yliopistojen osuuden. Vaikea tässä on enää viestittää kansalaisille, että rahasta on pulaa. Olisikin syytä pohtia perusteellisesti, mikä on järkevä Suomen Akatemian budjetin taso. Nyt jää vaikutelmaksi, että rahaa on liikaa ja huonotkin tutkimukset saavat haluamansa.
– Tiedepolitiikka ei ole pelkästään tiedeihmisten asia: asioista on päätettävä demokraattisten instituutioiden puitteissa samalla tavalla kuin muistakin budjettitalouden asioista, Virén sanoo.
Itsekeksittyjä sivistyssanoja
Professori Virén arvostelee myös kysymyksenasetteluja ja tutkimushankkeiden sisältökuvausta.
– Näköjään on lähdetty leikkimään itsekeksityillä sivistyssanoilla ikään kuin asioita ei voisi ilmaista suomen kielellä. Tyypillistä on, että mitään hypoteeseja ei esitetä. Tämä täytynee tulkita siten, että niitä ei olekaan, eli tulokset ovat jo tiedossa. Jäljellä on vain tulosten kuvailu. Vaikuttaa siltä, että tutkimustulokset on tarkoitettu pääsääntöisesti kotimaiseen käyttöön, mikä on tutkimusten laadun ja laadunvertailun kannalta ongelmallista.
– Asemoituminen keskelle päivänpolttavaa poliittista keskustelua ei sekään ole kovin hedelmällinen lähtökohta, etenkin jos tutkimuksen tekijät ovat jo lähtökohtaisesti sitoutuneet voimakkaasti johonkin poliittiseen agendaan, Virén sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Suomen Akatemia Oula Silvennoinen rahoitus Yliopisto Veronika Honkasalo Tiede politiikka Tutkimus Matti Virén
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brittilehti: jo entisessä diktatuurimaassakin akateeminen vapaus toteutuu brittiyliopistoja paremmin

Mikko Paunion uutuuskirja paljastaa vihreän aatteen kyseenalaiset juuret ja surkeat saavutukset

Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään

Maahanmuutto ja queer-maailmat mukana Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa

Puoli miljoonaa euroa ”queer- ja transmaailmojen” tutkimukselle – Koponen: ”Ideologista rahantuhlausta”

Entinen mies on masentavan ylivoimainen naisten uinnissa
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.