

Kuva Veijo Baltzarin "Synti"-näytelmästä Aleksanterin teatterissa. Esiintyjien kasvot tummennettu. Kuva sivustolta www.veijobaltzar.fi
Baltzar on kylpenyt yhteiskunnan rahahanojen alla – selvitys kertoo, millaiseen setelisuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat
Opetusministeriön antama selvitys Baltzarin Drom-teatterin saamasta rahoituksesta on huikeaa luettavaa. Se kertoo, millaiseen rahasuihkuun voi päästä, kun hakijalla on oikeat aatteet ja arvovaltaiset tukijat. Baltzarin projekteille on annettu ainakin yli 640 000 euroa viimeisten 10 vuoden aikana. Kaiken huippuna on Baltzarin lähipiiriin kuuluneelle konsultille myönnetty erityisavustus Veijo Baltzaria koskevaan kulttuurivientihankkeeseen vuosille 2019–2020.
Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toimitti Suomen Uutisten pyynnöstä selvityksen kulttuurineuvos Veijo Baltzarille ja hänen lähipiirilleen myönnetyistä avustuksista vuodesta 2010 lähtien. Baltzarin pyörittämä Drom ry on hakenut erilaisia avustuksia monilta eri tahoilta, ja avustusruletti on ollut tuottoisaa.
Kaikesta päätellen Baltzarilla on ollut hyvät suhteet avustuksia myöntäneisiin tahoihin. Baltzarin arvovaltaiset poliittiset tukijat ovat varmaankin myös osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhteiskunnan rahahanat ovat olleet kulttuurineuvokselle apposen auki.
Drom ry:ssä vain yhdeksän jäsentä
Suurin osa avustuksista on mennyt vuonna 2002 rekisteröidylle Drom ry:lle, jonka hallituksen puheenjohtaja on Veijo Baltzar. Opetusministeriön tietojen mukaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Nina Castén (varapuheenjohtaja), Carmen Baltzar ja Aino Sederholm.
Kaikkiaan Drom ry:llä on vain yhdeksän henkilöjäsentä. Avustuksia on siis hallinnoinut melko pieni ja tiukasti Baltzarin näpeissä ollut piiri.
Rekisteröintitietojen mukaan luovan kulttuurin yhdistys Drom ry järjestää teatteri-, musiikki- ja näyttelytoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää tapahtumia ja residenssitoimintaa. Tavoitteena on tukea kulttuurienvälistä vuoropuhelua.
Opetusministeriöltä 196 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Suomen Uutisille toimittaman selvityksen mukaan “yhteenlaskettu avustussumma vuosina 2010–2019 OKM:stä Drom ry:lle on noin 166 000 euroa”. Tässä näyttäisi kuitenkin olevan pieni yhteenlaskuvirhe, sillä yksittäisten avustusten summa on itse asiassa 196 000 euroa.
Drom ry on saanut OKM:ltä vuodesta 2010 lähtien viisi erityisavustusta ja yhden yleisavustuksen. Yhdistys on hakenut valtionavustuksia OKM:ltä vuosina 2012–2018 yhteensä 14 kertaa.
Tärkein OKM:n tukema hanke on ollut ”Miranda – mustalaisten holokausti. Kuka pelkää valkolaista?” -näyttely. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) avasi näyttelyn Suomen kansallismuseossa 12.9.2013. Sitä ennen näyttely kiersi ympäri Suomea. Miranda-hanke ja siihen liittyvä Euroopan omatunto -tapahtuma saivat OKM:n rahoitusta yhteensä 148 000 euroa.
Tämän lisäksi ”Mirandan silmin” -näyttelyn maailmankiertue on saanut tukea myös EU:n Kansalaisten Eurooppa –ohjelmalta (100 000 euroa).
Vuosina 2015–2018 kaikki Drom ry:n hakemukset OKM:n Kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolle (KUPO), eli yhteensä 11 hakemusta, on hylätty. Tämä liittynee siihen, että vuonna 2015 monikulttuurisuutta edistävät määrärahat siirtyivät opetusministeriöstä Taiteen edistämiskeskukseen.
TAIKE antoi 80 000 euroa ja taiteilijaneläkkeen
Taiteen edistämiskeskuksesta (TAIKE) on myönnetty Drom ry:lle yhteensä 80 000 euroa vuosina 2015–2019. Taiteen edistämiskeskuksen avustuksella saadaan kattaa kuluja koko toiminnasta, eli yleiskulujen lisäksi kuluja teatteritoiminnasta, konserteista, näyttelytoiminnasta, residenssitoiminnasta sekä muista hankkeista.
Vuodelle 2020 Drom ry on hakenut TAIKE:lta toiminta-avustusta 50 000 euroa.
Yllämainittujen ohella TAIKE on antanut Veijo Baltzarille henkilökohtaisesti tai hänen Kansainväliselle mustalaiskirjailijaliitolleen yhteensä 10 500 euroa erilaisia pienempiä avustuksia. Lisäksi Veijo Baltzarille on myönnetty vuoden 2017 alusta valtion ylimääräinen taiteilijaeläke, joka on 1363 euroa kuukaudessa.
Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen 25 000 euroa
Yllä lueteltujen avustusten lisäksi OKM:n on myöntänyt Sederholm Consulting Agencylle vuosille 2019-2020 yhteensä 25 000 euroa kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen sekä kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Kyse on muun muassa kirjallisuuden edistämisestä Frankfurtin kirjamessuilla.
Sederholm Consulting Agency on Baltzarin lähipiiriin kuuluneen Aino Sederholmin omistama yritys. Aino Sederholm toimi pitkään Veijo Baltzarin assistenttina, vaalipäällikkönä ja Drom ry:n toiminnanjohtajana.
Sederholm on nyttemmin ilmeisesti katkaissut välinsä Baltzariin, joten on mielenkiintoista nähdä, aikooko hän käyttää OKM:n myöntämän avustuksen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen. Toisaalta Veijo Baltzar -brändin tunnettuus tulee epäilemättä lähiaikoina kasvamaan myös kansainvälisesti ilman sen kummempia myynninedistämistoimiakin.
Tutkimushankkeeseen 180 000 euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) vuonna 2011 erityisavustusta 180 000 euroa Veijo Baltzarin kehittämän “kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” mallinnus- ja tutkimushankkeeseen. Suomen Uutiset kirjoitti tästä “koulutusvientihankkeesta” maanantaina.
Hankkeen loppuraportti oli hyvin kriittinen Baltzarin käyttämiä ohjausmenetelmiä kohtaan, kuten HUMAK-ammattikorkeakoulukin äskettäisessä tiedotteessaan korostaa. Kokemuspohjaisen pedagogiikan kehittämistä ei jatkettu Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Mutta 180 000 euroa veronmaksajien rahoja hurahti tähänkin.
Lukuisia muita rahoittajia
Opetusministeriön selvityksessä kerrotaan, että Drom ry:tä ovat rahoittaneet valtion lisäksi useat eri tahot. Yhdistys on saanut kohdeavustuksia vuosittain eri hankkeisiin muun muassa Helsingin kaupungilta, Raha-automaattiyhdistykseltä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta sekä EU:lta.
Vuosina 2016–2018 Drom on saanut avustuksia esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palkkaamiseen yhdistyksen yleishyödyllisiin tehtäviin, konserttikiertueeseen ja muihin hankkeisiin yhteensä 361 870 euroa.
Muista avustustuksista 100 000 euroa tuli EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalta käytettäväksi ”Mirandan silmin” -näyttelyhankkeen Euroopan kiertueen kuluihin. OKM:n Suomen Uutisille toimittamassa listauksessa eivät välttämättä ole mukana kaikki muut tahot, jotka ovat Baltzarin hankkeita rahoittaneet, joten kokonaissumma voi olla suurempikin.
Huikea loppusumma
Opetusministeriön selvityksen perusteella näyttää siltä, että eri tahot ovat vuodesta 2010 lähtien rahoittaneet erilaisia Veijo Baltzarin pyörittämiä projekteja ainakin 648 370 eurolla.
Tämän lisäksi tulee Veijo Baltzarin henkilökohtainen taiteilijaeläke ja Sederholm Consulting Agencylle myönnetty 25 000 euron tuki kansainvälisen Veijo Baltzar -brändin tunnettuuden kasvattamiseen.
Yllämainittujen lisäksi veronmaksajien rahoja on käytetty 180 000 euroa Baltzarin kehittämän “kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan” tutkimiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Aino Sederholm Nina Castén Drom-teatteri apurahat kulttuurivienti Anita Lehikoinen Opetusministeriö Drom ry Veijo Baltzar avustukset Paavo Arhinmäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Musiikkipedagogi: Varoitukset Baltzarin toiminnasta kaikuivat kuuroille korville

Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Sdp-pääministerit Lipponen ja Rinne hehkuttavat törkeästä ihmiskaupasta epäiltyä puoluetoveriaan Veijo Baltzaria vaalivideolla: ”Suuri suomalainen kulttuuripersoona, yhteiskunnallinen vaikuttaja”

Lähes puolet Baltzaria kritisoineen tutkimuksen budjetista meni Baltzarin palkkoihin

Ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista syytetyn kulttuurineuvos Veijo Baltzarin juttu venyy – syyttäjä ennakoi, että käsittely päättyy vasta kesällä
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.