Baltzarin hakemustehtailu sai jatkua – opetusministeriö ei välittänyt tutkimusraportista

Drom ry:n ympärille kietoutunutta vyyhtiä on nyt purettu useita päiviä. Korkeat virkamiehet ja poliitikot ovat pyydelleet anteeksi tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään. On selvää, että järjestelmä petti pahasti, koska Baltzarin rahoitus jatkui ja nuorten tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään.

Suomen Uutiset otti yhteyttä opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoiseen kysyäkseen, vieläkö hän pitää Veijo Baltzarin pedagogiikkaa potentiaalisena suomalaisena koulutusvientituotteena. Drom ry:n nettisivuilla nimittäin mainitaan yhä Lehikoisen nimi Baltzar-pedagogiikan, eli “kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen kasvatuksen” suosittelijana.

“Suomen opetusministeriön kansiapäällikkö Anita Lehikoinen on todennut Veijo Baltzarin kehittämän ohjaus- ja opetusmetodologian potentiaaliseksi suomalaiseksi koulutusvientituotteeksi. Baltzar-pedagogiikan jatkokehittäminen on todettu edelläkävijähankkeeksi, jolla on merkittävät mahdollisuudet uudistaa eurooppalaisia yhteiskuntia vastamaan nykyajan tuomiin haasteisiin.”

“En tunnista sitaattia omakseni”

Kansliapäällikkö Lehikoinen vastasi Suomen Uutisille sähköpostitse.

– En tunnista sitaattia omakseni. En ole koskaan edes käynyt kyseisillä sivuilla, Lehikoinen kirjoittaa.

Lehikoinen suostuu kuitenkin myöntämään, että Humakin Baltzar-pedagogiikkaa käsittelevä tutkimusraportti tehtiin vuonna 2012 hänen toimeksiannostaan.

– Olin tuolloin ratkaisijana hankkeen käynnistämisessä, Lehikoinen myöntää.

Uusia tapoja vähemmistöjen kouluttamiseen

Nykyinen kansliapäällikkö Lehikoinen toimi vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikön johtajana. Ilta-Sanomat kertoi marraskuussa 2011 Baltzar-pedagogiikasta ja siitä käynnistetystä selvityksestä.

– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoi silloinen korkeakouluyksikön johtaja Anita Lehikoinen Ilta-Sanomissa.

Kansliapäällikkö Lehikoinen sanoo Suomen Uutisille, että ei ole itse tutustunut kovinkaan läheisesti Baltzariin ja hänen toimintaansa.

– Olen muistaakseni tavannut hänet kerran Humakin hankkeen alkuvaiheessa.

– Olimme hyvin tyytyväisiä Humakin raporttiin ja sen selkeisiin johtopäätöksiin. Yhteistyö korkeakoulupuolella loppui, Lehikoinen kertoo.

Lehikoisen tyytyväisyyttä on kuitenkin vaikea uskoa, koska Anita Lehikoinen kuitenkin oli opetusministeriössä se henkilö, joka alun perin innostui Baltzarin pedagogiikasta niin paljon, että teetti siitä 180 000 euroa maksaneen selvityksen.

Demarien valtakausi opetusministeriössä

Opetusministerinä vuosina 2011–2013 toiminut Jukka Gustafsson (sd.) väittää Ilta-Sanomille, ettei hänellä ole ”muistijälkeä” Humakin raportista. Gustafsson oli muuten se, joka nimitti demaritaustaisen Anita Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013. Samoihin aikoihin SDP kahmi muutenkin valtaa opetusministeriössä.

– On rehellistä sanoa että kyllä siitä [Humakin raportista] myös johtopäätöksiä tehtiin, Gustafsson sanoo. Raportin seurauksena Baltzarin yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa ei jatkettu.

Se vielä olisi puuttunutkin, että Baltzar-pedagogiikasta olisi todellakin lähdetty jatkojalostamaan koulutusvientituotetta opetusministeriön myöntämällä miljoonabudjetilla, kuten alun perin varmaankin oli tarkoitus.

Monikulttuurisuuden edistämistä rahoitettiin raportin jälkeenkin

Mutta olivatko johtopäätökset riittäviä? Baltzarin saamaa rahoitusta ei katkaistu, vaan Drom ry sai jatkossakin runsaasti avustuksia opetusministeriöltä ja myöhemmin Taiteen edistämiskeskukselta monikulttuurisuuden edistämiseen ja jopa “Veijo Baltzarin brändin” kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen.

Monet ovat arvelleet, että Baltzar olisi saanut avustusten myöntäjiltä positiivista erityiskohtelua vähemmistötaustansa takia. Ylen kysyessä, onko Baltzarin romanitaustalla ollut vaikutusta rahavirtoihin, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen vastaa suoraan: kyllä.

– Merkitys on ollut se, että hän on voinut hakea monikulttuurisuuden edistämiseen tarkoitettuja rahoja siinä ominaisuudessa, Lehikoinen vastaa Ylen toimittajalle.

Tyttöjen suojelemiseksi ei tehty mitään

Kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että nuorten suojelemiseksi ei tehty mitään. Humakin loppuraportin johtopäätökset kritisoivat hyvin selkeästi Baltzarin pedagogiikkaa ja toimintatapoja. Siitä huolimatta opetusministeriössä ei ryhdytty toimiin Baltzarin alaikäisten ohjattavien suojelemiseksi.

Helsingin Sanomien Paavo Teittinen hiillosti Anita Lehikoista ansiokkaasti tästä aiheesta. Lehikoinen kertoo, että opetusministeriössä ei oltu ymmärretty, että Dromin myöhemmätkin taideprojektit kärsisivät samanlaisista menettelytavoista.

– Siinä nostettiin esiin epäeettinen käyttäytyminen, mutta sieltä ei noussut suoraan esiin esimerkiksi seksuaalista häirintää, ja totta kai takakäteen katsoen siihen olisi jollain tavalla pitänyt puuttua, Lehikoinen sanoo HS:lle.

Viesti toiminnan epäeettisyydestä ei mennyt myöskään eteenpäin muille OKM:n osille, jotka rahoittivat Baltzarin toimintaa sen jälkeen.

Minna Sirnö pyytää anteeksi

Baltzarin toimintaa rahoitti muun muassa Taiteen edistämiskeskus (Taike). Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) nimitti eduskunnasta kevään 2011 vaaleissa pudonneen Minna Sirnön Taiken johtajaksi maaliskuussa 2012. Sirnö lopetti tehtävässään vuonna 2018 ja on nostanut sen jälkeen sopeutumisrahaa, kertoo Iltalehti. Sirnö myös myönsi Veijo Baltzarille täyden taiteilijaeläkkeen maaliskuussa 2017. Eläke on 1 363,50 euroa kuukaudessa.

Minna Sirnö on pyytänyt Twitter-päivityksessään anteeksi Baltzarin uhreilta.

– Esitän anteeksipyyntöni Baltzarin ja Drom ry:n uhreille. Pahoittelen, että Taiken johtajana ollessani Taike tuki päätöksilläni toimintaa, mihin nykytiedolla on mitä ilmeisemmin liittynyt nuorten ja naisten hyväksikäytöä.

Sirnö vetoaa siihen, että ei tiennyt.

– Päätöksiä tehdessäni minulla tai päätöksen esittelijällä ei ollut tiedossa ministeriön selvitystä eikä sen sisältöä, emmekä myöskään ymmärtäneet etsiä käsiimme sinänsä julkista asiakirjaa. Tieto epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta olisi vaikuttanut päätöksiini, Sirnö kirjoittaa.

Hakemustehtailua

Sirnön jälkeen Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi nousi Paula Tuovinen. Hän luonnehtii Twitterissä Drom ry:n toimintaa “hakemustehtailuksi”.

– Drom ry on tehtaillut hakemuksia sekä julkiselle että yksityiselle puolelle monenlaisiin ja monitaiteisiin projekteihin. Hakemukset ovat olleet sinänsä hyvin tehtyjä ja mm. Taikesta saadut avustukset asiallisesti selvitettyjä.

-Hakemustehtailua voi tehdä jos sen osaa ja on röyhkeyttä. Meidän kulttuurin tukijärjestelmä on niin sirpaleinen että tällainen on mahdollista, Tuovinen kirjoittaa.

Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen lupaa, että ministeriö käy ”juurta jaksain” läpi kaikki Baltzarin toimintaan myönnetyt tuet. Kehitteillä on myös yhteinen avustusjärjestelmä, jonka on määrä parantaa tiedonkulkua koko valtionhallinnossa.