

Spectatorin artikkeli. / blogs.spectator.co.uk
Brittilehti: jo entisessä diktatuurimaassakin akateeminen vapaus toteutuu brittiyliopistoja paremmin
Arvovaltaiset brittiyliopistot ovat joutuneet identiteettipolitiikan panttivangeiksi: kampuksilta siivotaan valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä ja “valkoista” historiaa.
Iso-Britannia tunnetaan parlamentarismin kehtona, ja vuosisatojen saatossa sen perinteikkäillä yliopistoilla on ollut merkittävä rooli länsimaisen valistuksen ja tieteiden suunnannäyttäjänä. Viime vuosina brittiyliopistoista on kuitenkin tullut identiteettipolitiikan taistelukenttiä. Tämän seurauksena jopa akateemisessa kulttuurissa on jouduttu tekemään kompromisseja poliittisen korrektiuden ja erilaisten ideologisten vaatimusten kanssa.
Brittilehti Spectatorissa julkaistussa tuoreessa artikkelissa filosofian tohtori Radomir Tylecote Institute of Economic Affairsista kertoo, että akateemiseen kulttuuriin perinteisesti liitetty ajattelun vapaus ja moninaisuus ovat kärsineet hälyttävästi brittiyliopistoissa. Hän vertaa itselleen tutun Cambridgen yliopiston ilmapiiriä kokemuksiinsa Romaniassa Bukarestin yliopistossa järjestetyssä konferenssissa, jossa ilmapiiri oli brittiyliopistoja avoimempi.
Alun perin Tylecote oli suunnitellut pitävänsä yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen konferenssissa EU-kriittisiä näkökulmia sisältävän esityksen, joka analysoisi unionia klassisen liberalismin näkökulmasta. Paikan päällä hän huomasi, että toisena puhujavieraana oli saksalainen eurofederalisti, joka aikoi pitää vastakkaisen ja valtavirtaisemman EU-myönteisen esityksen myöskin klassisen liberalismin näkökulmasta.
Brittiyliopistojen ilmapiiriin tottunut Tylecote epäili, että järjestäjät puuttuisivat pian hänen vastavirtaiseen esitykseensä ja peruisivat sen. Hänen yllätyksekseen vastaanotto olikin kannustava. Paikallinen akateeminen yhteyshenkilö sanoi juuri toivovansa vastakkaisten näkökulmien esittämistä akateemiselle yleisölle.
Myöhemmin Cambridgen yliopistolla Tylecote aikoi pitää saman esityksen opiskelijapoliittisen yhdistyksen tilaisuudessa. Tällä kertaa se koettiin ongelmallisena. Perustelu oli se, että järjestäjät toivoivat jotain “valtavirtaisempaa”. Vaikka Tylecoten ajatukset nauttivatkin 52 prosentin suosiota brittipopulaation keskuudessa, yliopistolla ajatuksia luonnehdittiin liian “kiistanalaisiksi”.
Tylecote kiteytti havaitsemansa kontrastin:
“Bukarestissa opiskelijat tekivät, mitä opiskelijoiden kuuluukin: tutustuivat eri osapuolten argumentteihin. Heistä ei ollut nähtävissä älyllisen taantumuksen oireita, joihin törmää englanninkielisissä maissa. Varsinkaan erimielisyyttä ‘progressiivisesta oikeaoppisuudesta’ ei nähty perusteena sulkea pois, puhdistaa, painostaa tai ottaa muilla väkinäisillä tavoilla yliotetta toisista (viittaan alustasensuuriin, sosiaalisen median joukkokampanjoihin ja vetoomuksiin).”
Kirjoittaja jakoi huolensa Cambridgen akateemisen yhteisön epäonnistumisesta pitää huolta ajattelun ja ideoiden vaihdon vapaudesta juuri alkuperäisen liberalismin hengessä:
“Jos voin entisen Varsovan liiton diktatuurissa esittää poikkeavia näkemyksiä kasvottomien byrokraattien vallasta, mutta samaa ei sallita yhdessä arvokkaimmista yliopistoistamme, meidän kulttuurimme on pahasti pulassa.”
Suvaitsemattomuus ja herkkyys erilaisuudelle tai esimerkiksi historian kohtaamiselle ovat sukua laajemmalle identiteettipoliittiselle ja ideologiselle aktivismille, josta on lyhyessä ajassa tullut osa useiden brittiyliopistojen kulttuuria. Toissa vuonna Lontoon King’s College luopui seinälle ripustettujen historiallisten yliopistossa vaikuttaneiden tiedemiesten kuvakokoelmasta. Syynä oli se, että sadan vuoden takaiset uranuurtajat mm. lääketieteessä ja psykiatriassa olivat enimmäkseen parrakkaita valkoisia miehiä.
Ehdotuksen tehneen näkyvästi vasemmistolaisen yliopistohallinnossa vaikuttavan professorin mukaan 1920-luvun tiedemiesten kuvat saattaisivat aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa “toiseuden” kokemuksia erilaisen identiteetin omaaville yksilöille. Tämän johdosta yliopisto improvisoi tilalle diversiteettiseinän (wall of diversity).
Viime vuonna Guardian-lehti käsitteli Manchesterin yliopiston tempausta, jossa opiskelijat sabotoivat kampuksella olleen seinämaalauksen ja kirjoittivat tilalle voimaannuttavampaa sisältöä. Alun perin seinällä oli kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaneen Rudyard Kiplingin (1865-1936) historiallinen runo vuodelta 1895. Opiskelijat perustelivat sabotaasiaan sillä, että heidän silmissä Kipling oli rasistinen hahmo. Klassikkokirjailijan kiistelty maine juontaa erityisesti hänen toiseen tunnettuun runoonsa “Valkoisen miehen taakka”. Opiskelijajärjestön mielestä toissavuosisadalla runonsa kirjoittanut Kipling oli dehumanisoinut värillisiä ihmisiä ja edusti täten asioita, jotka eivät ole nykyisten opiskelijoiden suosiossa.
Lokakuussa Telegraph-lehti uutisoi brittien kansallisen opiskelijaliiton julistuksesta, joka tuomitsi heidän oman maansa yliopistot kolonialismin tuotteeksi ja vaati väitettyjen rasististen rakenteiden purkamista. Opiskelijat vaativat yliopistokurssien dekolonisaatiota. Heidän mielestään yliopistojen tulisi varmistaa, ettei valkoisen miehen näkökulma korostu tieteessä liikaa. Cambridgen yliopisto aloittikin mm. tutkimuksen selvittääkseen, miten instituutio on historiassa hyötynyt orjakaupasta.
Monille on ollut ongelmallista jo pelkästään se, jos tiettyjä aiheita opettaa valkoinen professori. Oxfordin yliopistossa opiskelijat puolestaan vaativat kampuksella olevan vanhan siirtomaa-aikaisen Cecil Rhodesin (1853-1902) patsaan poistamista. Rhodes oli Englannissa syntynyt liikemies, josta tuli Etelä-Afrikan alueella sijainneen entisen siirtomaan Kapmaan pääministeri. Rhodesin mukaan nimettiin myös nykyisen Zimbabwen alueella aikaisemmin sijainnut siirtomaa Rhodesia, jota hän oli perustamassa.
Opiskelijaliikkeen vaatimuksia on myös kritisoitu: historian vääryyksiä ei voi kumota poistamalla vanhoja kulttuurijäännöksiä Sanotaan, että kansakunta, joka ei tunne historiaansa, on tuomittu toistamaan myös sen virheet.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Dehumanisointi Rasistiset rakenteet Cambridge Radomir Tylecote Rudyard Kipling Intersektionalismi Kolonialismi Sananvapaus Britannia
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Entistä useampi tutkija pitää cancel-kulttuuria uhkana akateemiselle vapaudelle – toiset kieltäytyvät tunnustamasta ilmiön olemassaoloa
Viikon suosituimmat

Varapresidentti Vance puolusti sananvapautta ja demokratiaa – europoliitikot pöyristyivät
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.

Teemu Keskisarja: Nälkä-Suomi säästyi kehitysavun kiroukselta, supisuomalaiset ihmiset ottivat vastuun omasta elämästään (video)

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Haaga-Helian opiskelijakunta estää Perussuomalaiselta Nuorisolta pääsyn vaalitorille – syy haiskahtaa woketukselta
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Pekka Aittakumpu: Yhdysvaltain varapresidentti Vance osui herkkään paikkaan, koska hän oli oikeassa
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmetteli Riikka Purran ja muiden perussuomalaisten myönteisiä kommentteja puheesta, jonka Yhdysvaltojen varapresidentti J.D. Vance piti Münchenissa. Erilaisena ja yllättävänäkin Vancen puhetta pitävä perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää puheessa olennaisena asiana sitä, että Vance toi esiin Euroopan arvorappion. Monen on vaikea tunnustaa, että on menty väärään suuntaan.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.

Antikainen: Kasvisruokahörhöily menee liian pitkälle – Marttaliitto myötäilee vihervasemmistoa
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.