Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo kysyy, oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä. Helo toi tapauksen julki Suomen humanistiverkon julkaisussa, Agricolassa. Suomen Uutiset haastatteli Heloa aiheesta.  Lue lisää >

Iltalehden mukaan suurin osa suomalaisista on rasisteja. “Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, lehti julistaa. Iltalehden jakamat elämänohjeet valkoihoisille piilevän rasisminsa löytämiseksi perustuvat brittikirjailija Reni Eddo-Lodgen näkemyksiin. Eddo-Lodgen mukaan valkoinen valtaväestö ei voi saada osakseen rasismia. ”Rasismi on valkoinen ongelma”, intersektionaalista feminismiä edustava kirjailija kertoo.  Lue lisää >

Moni hieraisi silmiään hallituksen julistettua että Suomi tavoittelee intersektionaalisen tasa-arvon kärkipaikkaa maailmassa. Mitä ihmettä on intersektionalismi ja eikö tässä nyt olisi parempaakin tekemistä, moni kysyi. Hallitus on kuitenkin aivan tosissaan. Erityisesti punavihreille poliitikoille intersektionalistisuuden edistäminen on arkijärjen ohittava aatteellinen tavoite, joten meidän muidenkin on nyt hyvä tietää, mitä se käytännössä tarkoittaa.  Lue lisää >

Arvovaltaiset brittiyliopistot ovat joutuneet identiteettipolitiikan panttivangeiksi: kampuksilta siivotaan valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä ja ”valkoista” historiaa.  Lue lisää >

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi esimerkiksi Twitter-käyttäjillä saattaa olla profiilinsa kuvauksessa he/him, she/her, they/them tai vaikka hur/dur. Kyse on toivepronomineista, joilla henkilö toivoo tai vaatii puhuteltavan itseään. Koska esimerkiksi englannin kielessä persoonapronominit määräytyvät sukupuolen perusteella, toisen henkilön puhutteleminen edellyttää joko henkilön sukupuolen olettamista tai toivepronominin tietämistä. Sosiaalisissa tilanteissa piilee siis suuri väärinsukupuolittamisen riski.  Lue lisää >