Opiskelija käsitteli intersektionaalista feminismiä kriittisesti, gradulle mätkäistiin erittäin harvinainen hylkäyspäätös – ohjataanko tieteentekoa poliittisista syistä?

Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo kysyy, oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä. Helo toi tapauksen julki Suomen humanistiverkon julkaisussa, Agricolassa. Suomen Uutiset haastatteli Heloa aiheesta.

Alkuvuodesta 2022 Helsingin aatehistorian dosentti Ari Helo sai yhteydenoton opiskelijalta, joka tarvitsi apua. Opiskelijan maisteriopintojen lopputyö eli pro gradun kirjoittaminen oli muuttumassa painajaiseksi.

– Opiskelija kertoi, että häntä uhataan lopputyön hylkäämisellä, mikäli hän ei poista jo valmiiksi kirjoitetusta työstään noin 45 sivun pituista kriittistä analyysia intersektionaalisen tutkimusajattelun perusteista.

Opiskelija ei poistanut kritiikkiä, vaan jätti työnsä paria viikkoa myöhemmin. Hänen seksuaalista väkivaltaa käsittelevä gradunsa hylättiin. Gradun nimi on Breaking the Silence: Current discussion on sexual violence in Japan and in the West in connection with intersectional feminism.

Dosentti Helon mukaan gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista.

Syynä objektiivisuusvaateet, joita gradussa kritisoitiin

Työn hylänneet ohjaava yliopistonlehtori ja Itä-Aasian tutkimuksen professori esittivät hylkäyksen pääasialliseksi syyksi sen puutteet tutkimustyöltä vaadittavan objektiivisuuden kannalta.

– Tämä oli ironista, koska työn alkuosa nimenomaisesti käsitteli akateemisen toiminnan yleisiä objektiivisuusvaateita ja pohti niitä kriittisesti intersektionaalisen tutkimuksen osalta.

Helon mukaan gradu ei varsinaisesti ole mieltäylentävää luettavaa woke-ajattelun kannalta. Siinä kerrottiin esimerkiksi transihmisten (tai sellaisiksi tekeytyneiden) tekemistä raiskauksista naisvankiloissa.

Opiskelijalta oltiin siis epäämässä maisteriksi valmistuminen Turun yliopistosta. Hän laati asiasta virallisen valituksen ja oikaisupyynnön, joka jätettiin Turun yliopiston valituslautakunnalle 17.3.2022.

Kolme dosenttitason tutkijaa eri mieltä hylkäämisestä

Helo kirjoitti valituksen liitteeksi lausunnon, josta ote alla:

”..selostaa perusteellisesti intersektionaalisen feminismin aatehistoriallista taustaa liittäen sen myös oivaltavasti esimerkiksi postmoderniin filosofiaan ja tutkimusotteeseen. Työn kokonaisuuden kannalta intersektionaalisen tutkimusalan kriittinen tarkastelu painottuu liiaksi sen käytännöllisiin ja toisinaan epäsuoriin seurauksiin akateemisissa yhteisöissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa laajemmin.

Tässä ei kuitenkaan ole kysymys asiavirheistä vaan vain työn kokonaisuuden kannalta painotuksellisesta ongelmasta, mikä on tutkimustyöhön kouluttautuvalta ymmärrettävää pro gradu -tasoisessa tutkimuksessa. Työn toinen osio valaisee hyvin tekstianalyysia hyödyntäen intersektionaalisen feminismin vaikutusta japanilaiseen seksirikollisuuskeskusteluun tapaustutkimuksen tyylisenä osiona.”

– Lopuksi totesin, että vaikka työssä oli paljon pieniä puutteita, niiden vaikutus itse työn kokonaisarvioon on marginaalinen, koska opiskelija ’ottaa kohteekseen pelottomasti kokonaisen, nykyisin monen mielestä yliarvostetun intersektionaalisen tutkimusperinteen’, jota pohtii, Helo tarkentaa ja lisää:

– En ollut ainoa dosenttitason tutkija, joka oli asiasta eri mieltä Turun Itä-Aasian tutkimuksen opettajien kanssa. Valituksessa oli mukana myös kolmen muun kulttuurintutkimuksen asiantuntijan pikavilkaisulla antamat arviot työn hylkäämisen mahdollisuuksista.

Valitusprosessi eteni hitaasti

Helo ei koskaan tavannut itse opiskelijaa, vaikka auttoi sähköpostitse häntä vastineiden laadinnassa koko prosessin aikana.

– Apua annoin enintäänkin vain tyylillisesti, vaikka joitain muotoiluja esimerkiksi objektiivisuuskysymyksen osalta hioimme myös argumentatiivisesti toimivammiksi.

Monien vaiheiden jälkeen tilanne näytti siltä, että valitus ei tuota tulosta. Yksi oleellinen seikka oli kuitenkin jäänyt huomiotta.

– Tekijällä oli aiempi maisterintutkinto Helsingin yliopistosta, joka osoitti, että opiskelija oli ollut aiemmin kykenevä pro gradu -työn tasoiseen tieteelliseen ajatteluun. Tästä huomattiin mainita lautakunnalle vasta prosessin loppupuolella.

Lopulta lautakunta hankki lausunnon vielä Aasian tutkimuksen asiantuntijalta Helsingin yliopistosta. Hänkin arvioi työtä todella ankarasti, mutta päätyi Turun yliopiston arvosteluohjeistusta tarkasti noudattaen suosittamaan sille arvosanaa 2. Lausuntoa moitittiin Itä-Aasian tutkimuskeskuksen taholta epäasiantuntevaksi. 22.7.2022 valituslautakunta päätyi hyväksymään gradun arvosanalla 1.

Helo sanoo, että lopullisessa päätöksessä työlle suotu alin mahdollinen arvosana tarkoittaa, ettei työ varsinaisesti täytä edes pro gradun minimitavoitteita, mutta on sentään hyväksyttävissä.

– Opiskelija siis lopulta voitti valitusprosessin, vaikkakin nihkeästi.

Kyseessä ei ole yksittäistapaus

Helon mukaan sensuuri on laajempi ongelma.

– Se ei ole yhden yliopiston, vaan koko suomalaisen humanistisen ja yhteiskunnallisen yliopistokoulutuksen ongelma koskien tätä teoreettista oppirakennelmaa, joka tunnetaan intersektionalistisena tutkimussuuntauksena. Sensuurilla luodaan pelon ilmapiiriä, joka kannustaa opiskelijoita itsesensuuriin tämän yksittäisen tutkimussuuntauksen kriittisen analyysin sijaan. Ja kriittinen ajattelu on koko yliopisto-opiskelun perinteinen päätavoite, hän päättää.