

Marja Sannikan keskusteluohjelmassa nähtiin marraskuussa 2021 hämmästyttävä jakso, jossa avaruustähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Yle-radiotoimittaja, yhdenvertaisuuskouluttaja Renaz Ebrahimin keskustelu cancel-kulttuurista ja rasismista saavutti eeppiset mittasuhteet. Veri kuohahti, ja keskustelu lähti totaalisesti lapasista. Ohjelman myötä woke-termi nousi Suomessa laajempaan tietoisuuteen. / Yleisradio, kuvakaappaus
Brittitutkimus: kansalaiset mieltävät WOKEN entistä enemmän negatiiviseksi käsitteeksi
Entistä useampi britti kokee, että ”kulttuurisota” jakaa kansaa. Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö (54%) on tätä mieltä, kun vuonna 2020 näkemyksen takana oli 46%. Tutkijat näkevät, että kehityksen taustalla on kasvanut tietoisuus ilmiöistä, joita kutsutaan ”wokeksi” ja ”cancel-kulttuuriksi”. 36% vastaajista piti woke-termiä pilkkasanana, kun vastaavasti 26% piti sitä kehuna. Viimeaikaiset mediakohut ja keskustelut ”kulttuurisodasta”, ”cancel-kulttuurista” ja ”valkoisista etuoikeuksista” ovat vaikuttaneet ihmisten asenteisiin. Woke-teemojen saama medianäkyvyys on lisännyt niiden vastustusta.
Lontoon King’s College ja mielipidetutkimuksiin erikoistunut Ipsos UK suorittivat kyselytutkimuksen, joka kartoitti 3000 kansalaisen asenteita kulttuurisotaan ja wokeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa asennemuutoksia vertailemalla tuoreita vastauksia vuoden 2020 vastaavaan kyselytutkimukseen.
Kulttuurisota jakaa kansaa entistä enemmän
Enemmistö (54%) brittiyleisöstä kokee nk. kulttuurisodan jakavan kansaa. Luku on korkeampi kuin kaksi vuotta aikaisemmin, jolloin samaa mieltä oli 46% vastaajista.
Kulttuurisodan vaikutus koetaan laajasti eri puolilla poliittista kenttää sekä konservatiivien että vasemmiston parissa. 29% vastaajista ei ottanut kantaa kulttuurisodan jakavuuteen puolesta eikä vastaan.
Woke- ja cancel-kulttuurista on tullut tunnetumpia suurelle yleisölle
Kaksi kolmasosaa (65%) vastaajista kertoi tietävänsä joko hyvin tai hieman, mitä ”woke” tarkoittaa. Kaksi vuotta aikaisemmin vuonna 2020 vastaava luku oli vielä 49%. Lisääntyneestä tuntemuksesta ilmiötä kohtaan kertoo myös se, että niiden vastaajien osuus, joille ilmiö on täysin tuntematon, on puolittunut 32 prosentista 16 prosenttiin kahdessa vuodessa.
Yhtä lailla vuonna 2020 39% vastaajista sanoi tuntevansa cancel-kulttuurin käsitteen joko hyvin tai hieman. Nyt luku on 60%. Niiden vastaajien osuus, joille käsite oli vuonna 2020 täysin vieras, on laskenut 49 prosentista 27 prosenttiin.
Woke-ilmiön tuntemus on kasvanut kahden vuoden aikana erityisesti 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien parissa (39:stä 60 prosenttiin). Vastaavasti 16-24-vuotiaiden parissa tuntemus on lisääntynyt vain lievästi, sillä se oli jo valmiiksi korkea (72:sta 74 prosenttiin).
Woke koetaan entistä enemmän loukkaavana sanana kuin kehuna
Kun vuonna 2020 wokeksi kutsumista piti loukkaavana 24% vastaajista, tuoreessa kyselyssä luku oli jo 36%. Niiden osuus, jotka eivät tienneet käsitteen merkitystä, tippui kahdessa vuodessa 38 prosentista 28 prosenttiin.
Muutos korostuu erityisesti konservatiivien parissa. Wokeksi kutsumista loukkaavana pitävien määrä kasvoi huimasti 33 prosentista 55 prosenttiin. Asennemuutos näkyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti vanhempien parissa. Kaksi vuotta aikaisemmin 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien parissa luku oli 25 prosenttia. Nyt saman ikäryhmän parissa wokea pitää loukkaavana jo 42%.
Vastaavasti wokea kehuna pitävien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Luku on pysynyt kahden vuoden aikajänteellä samana 26 prosentissa. Vasemmistolaisen Labour-puolueen kannattajien parissa wokea kehuna pitävien määrä on hieman kasvanut, 37 prosentista 41 prosenttiin.
Ihmisten mielestä ”valkoisista etuoikeuksista” puhuminen on turhaa
Puolet (51%) brittiyleisöstä on sitä mieltä, että ”valkoinen etuoikeus” on terminä hyödytön puhuttaessa rotujen välisistä suhteista Isossa-Britanniassa. Luku on yli puolet suurempi kuin niiden osuus, joiden mielestä käsite on hyödyllinen (23%).
Kysymys jakaa etnisyyksiä ja poliittisia puolueita. Valkoisista vastaajista 54% koki käsitteen hyödyttömäksi, kun etnisten vähemmistöjen parissa vastaava luku oli 35%. Vuoden 2019 vaaleissa konservatiiveja äänestäneiden parissa käsitteen näki hyödyttömäksi 70%, kun Labour-puolueen äänestäjien kohdalla sama luku oli 38%.
Brittilehdet ovat ottaneet kulttuurisodan käsitteet käyttöön
Kasvava tietoisuus kulttuurisodasta kytkeytyy median antamaan huomioon ilmiötä kohtaan. Käsitteet ovat yleistyneet mediassa räjähdysmäisesti. Vuosien 2019 ja 2020 välillä kulttuurisodan käsitettä käyttäneiden artikkeleiden määrä kasvoi 178:sta 534:ään. Vuonna 2021 luku oli jo peräti 1470.
”Cancel-kulttuuri” on hyvin uusi termi brittilehdistössä. Se mainittiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2018, ja se esiintyi vain kuusi kertaa koko vuoden aikana. Vuonna 2021 käsite mainittiin jo 3670 artikkelissa.
Vuonna 2019 ”valkoinen etuoikeus” mainittiin 392 artikkelissa. Käsitteen käyttö kolminkertaistui seuraavana vuonna, jolloin se esiintyi jo 1396 artikkelissa. Vuonna 2021 ”valkoisista etuoikeuksista” puhuttiin hieman vähemmän, 1258 artikkelissa.
Media ja poliittiset kiistat muuttavat asenteita, mutta eivät kaikkien kohdalla
Lontoon King’s Collegen Policy Institutea johtavan professori Bobby Duffyn mukaan media ja poliittiset debatit ovat vaikuttaneen selvästi kansalaismielipiteeseen. Erityistä on, että woke-käsitteiden tullessa tunnetummiksi myös niiden merkitykset ovat muuttuneet.
Toisin sanoen, poliittisten muoti-ilmiöiden näkyvyys ei aina lisää niiden suosiota. Päin vastoin, woken räjähdysmäinen mediahuomio on lisännyt sen vastustusta.
Ipsos UK:n poliittisen tutkimuksen johtaja Gideon Skinner kommentoi, että erityisesti vanhemmat ihmiset ja konservatiivit, jotka aiemmin saattoivat sivuuttaa mainitut ilmiöt, ovat vähitellen alkaneet vastustamaan niitä. Hän myös korosti, että vaikka mediassa näkyvä kulttuurisota on jakanut kansaa, suuri osa kansalaisista välttelee ääripäitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin Sanomat johdattelee lukijoitaan uskomaan, ettei woke-ilmiötä ole olemassa

Vihreiden vaatimuksesta tamponiautomaatti miesten vessaan Stuttgartissa – menstruoivien henkilöiden ihmisoikeuksista huolehdittava!
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää