

LEHTIKUVA
Juuso ohjaisi EU-elvytysrahaa vesihuoltoverkostojen saneeraukseen: Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan
Kansanedustaja Kaisa Juuso ohjaisi osan EU:n elvytysrahoista Suomen ikääntyneiden vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen. Suomen osuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, mistä syystä se on käytettävä mahdollisimman viisaasti.
Suomalaisen vesihuollon investointitarve on suuri. Vesihuollon merkittävimpiä haasteita on infrastruktuurin ikääntyminen ja niihin kertynyt mittava korjausvelka. Tämä on näkynyt vesihuoltolaitoksen asiakkaille mm. vedentoimituksen keskeytymiseen johtaneina putkirikkoina.
– Suomelle erittäin epäedullinen koronaelvytyspaketti on nyt tullut hyväksytyksi kaikissa EU:n jäsenmaiden parlamenteissa. Maksuosuuteen verrattuna Suomen saantiosuus yhteisvelkaan perustuvasta tukipaketista on todella pieni, ja se vähäinen raha olisikin nyt pyrittävä käyttämään mahdollisimman viisaasti. Olen esittänyt, että osa rahasta kohdennetaan vesijohtoverkostojen mittavan korjausvelan hoitamiseen. Olen tehnyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille, Kaisa Juuso kertoo.
Investointitarpeet lähes kaksinkertaistuvat
Vesilaitosyhdistys on vasta julkaissut selvityksen Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana on 777 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden.
Vesilaitosyhdistyksen selvityksessä investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkostosaneerauksien osuus vastaa noin 60 prosenttia kokonaisinvestointitarpeesta.
Talousveden saastuminen on pahin painajainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. THL:n mukaan terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti.
Pahin mahdollinen painajainen, mikä vesijohtoverkoston huonosta kunnosta voisi seurata, olisi talousveden saastuminen. THL:n tilastojen mukaan viimeisten 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia.
– Lain mukaan valtio voi tukea kunnallisten vesilaitosten saneerausrakentamista. Saneerausrakentaminen olisi koronaelvyttämistä ja samalla varmistaisi elintärkeän vesihuollon toimintaa nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla valtion tuki varmistaisi sitä, että vesihuoltoyhtiöille ja vesiosuuskunnille ei synny tarvetta ryhtyä myymään osuuksiaan ulkopuolisille, esimerkiksi kansainvälisille toimijoille, jotka omistuksen kautta pääsisivät hyödyntämään ja kaupallistamaan Suomen pohjavesivarantoja, sanoo Juuso.
Puhtaan veden arvo tulee nousemaan
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt mietinnössään jo vuonna 2018 huomiota kuntien vesihuoltohankkeisiin ja katsonut, että valtion tukirahoitus vesihuoltohankkeille olisi tarpeellista. Valiokunnan mukaan erityisen tärkeää on jatkossakin varmistaa vesihuoltolaitosten omistuspohjan säilyminen kotimaassa. Tulevaisuudessa puhtaan veden arvo tulee väistämättä nousemaan, jolloin myös kansainvälinen kiinnostus sitä kohtaan kasvaa entisestään.
– Valtion tuella voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti kokonaistaloudellisesti järkevien saneeraushankkeiden käynnistymiseen, ja tuen puuttuminen vaikuttaa epäedullisesti vesihuollon alueelliseen kehitykseen. EU:n tukipaketista osa tulisi kohdentaa vesijohtoverkostojen saneeraamiseen ja niiden tilan kohentamiseen, Juuso korostaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- saneerausrakentaminen Ilkka Miettinen talousvesi investointitarpeet vesijohtoverkosto EU-elvytysraha koronaelvytys EU-elvytyspaketti infrainvestoinnit vesihuolto vesilaitos korjausvelka kirjallinen kysymys THL Kaisa Juuso
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Suomen on pidettävä kansainväliset sijoittajat erossa pohjavesistämme ja kuntien vesiyhtiöt omissa käsissä

Kotiaho: Kansallisomaisuus säilytettävä omissa käsissä – ”Tässä olisi punavihreälle hallitukselle oikea ja tärkeä asia eteenpäin vietäväksi ilmastovöyhkäyksen sijaan”

Reijonen: Vesihuoltolaki ei ota lainkaan huomioon kansalaisten taloudellista tilannetta

Juuso: Energiajuomien myynti lapsille on kiellettävä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää