Vesihuoltolaki edellyttää käytännössä liittymään niin vesi- kuin viemäröintisysteemeihin vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla, mikä asettaa ihmiset hyvin eriarvoiseen asemaan. PS-kansanedustaja Minna Reijonen on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa toivoo vesihuoltolakiin muutoksia, jotka ottaisivat kansalaisten taloudellisen tilanteen paremmin huomioon.

Vesiosuuskunnat hoitavat usein niin vesi- kuin jätevesiliittymisiä. Joillekin alueille perustetaan kunnan päätöksillä vesihuoltolaitosten toiminta-alueita. Näillä alueilla asukkaat helposti velvoitetaan liittymään niin vesi- kuin viemäriverkostoon.

– Kansalaisille voidaan määrätä jopa uhkasakkoja, elleivät he liity järjestelmiin, jos perusteet olla liittymättä eivät ole riittävät, sanoo Minna Reijonen.

Tasapuolisuus ei toteudu hinnoissa

Vesi- ja viemäriliittymien hinnat ja muut kulut vaihtelevat eri vesiosuuskunnissa. Yleensä liittymiskulut ovat merkittäviä. Kuntalaiset voivat joutua hyvinkin eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä osuuskunnan alueella asutaan.

– Tasapuolinen kohtelu hinnoissa ei toteudu kuntalaisten osalta. Myöskään kuntalaisen taloudellista tilannetta ei käytännössä huomioida mitenkään, sanoo Reijonen.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelee, onko vesihuoltolakiin suunnitteilla muutoksia, jotka ottaisivat huomioon kansalaisten taloudellisen tilanteen liityttäessä tai ns. pakkoliitettäessä kansalaisia vesi- ja viemäriverkostojen toiminta-alueisiin.

Suomen Uutiset