KOLUMNI Puhdas vesi on hyvinvoinnin edellytys. Maapallon pinta-alasta peräti 70 prosenttia on vettä, mutta maailman vedestä peräti 97,5 prosenttia on suolaista vettä ja ainoastaan 2,5 prosenttia makeaa vettä. Puhtaan makean veden saannin turvaaminen on suuren mittakaavan globaali haaste. Suomen kohdalle on osunut hyvä arpaonni puhtaiden pohjavesivarojen osalta. Tällä hetkelläkin meillä on vain murto-osa muodostuvasta pohjavedestä käytössä.
Maailmalla vallitsee kova kysyntä puhtaasta vedestä, joten suomalaisessa vedessä piilee valtava sinisen talouden potentiaali. Vesivaramme ovat vientivaltti, jonka hiipumista ei ole näköpiirissä. Päinvastoin, veden kysyntä tulee jatkossakin kasvamaan.
Myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2016 julkaistun sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman mukaan veden kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti. Suunnitelmassa korostetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä eri hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa.
Latteiden suunnitelmien sijaan Suomella on oltava toimiva strategia, kuinka vesivarojen kaupallisesta hyödyntämisestä eurot jäävät tänne pohjolaan eivätkä virtaa kansainvälisten sijoittajien taskuun. Ei meillä ole varaa päästää miljardiluokan liiketoimintamahdollisuuksia valumaan pois omista käsistämme etenkään, kun hallituksen talouspolitiikka on niin löysää, että sanomista tulee ulkomaita myöten.
Tein vuonna 2015 silloisen hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelin hallituksen suhtautumista puhtaaseen veteen tulevaisuuden vientivalttina ja kantaa siitä pyritäänkö varmistamaan pohjavesien säilyminen kotimaisessa omistuksessa sekä maksimoimaan Suomen taloudellinen hyöty pohjaveteen kytkeytyvässä liiketoiminnassa. Vastaus oli tuolloin ympäripyöreä. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa tässä välissä, mutta Suomi vaikuttaa yhä olevan tuuliajolla mitä tulee vesivarojen turvaamiseen ja hyödyntämiseen meille järkevimmällä tavalla.
Taloudellisen puolen lisäksi vesivarojen hyödyntämisen ja jakelun kohdalla on kyse huoltovarmuudesta sekä elämälle välttämättömästä palvelusta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmaisi vastikään tiedotteessaan huolen kuntien suunnitelmista myydä vesiyhtiöitään sijoittajille. Jyväskylän kaupungin tämän suuntaiset suunnitelmat ovat olleet viime aikoina tapetilla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio nostaakin tiedotteessaan esille mahdollisen lakimuutoksen, jonka avulla vesihuollon yksityinen sijoittajaomistus estettäisiin. Tiedotteessa viitataan myös sähköverkon kauppaamiseen ulkomaisille suursijoittajille.
Toivon tosiaan, ettei vesihuollon kohdalla uusita samaa virhettä mikä sähköverkon kanssa aikanaan tehtiin. Ei Suomalaisia tule laittaa pitkäaikaisiksi maksumiehiksi lyhytnäköisten taloushelpotusten saavuttamiseksi. Yhtä järkevää kuin pissata pakkaselle housuun pysyäkseen lämpimänä. Sanna Marinin hallitus vain paisuttaa julkisen sektorin menoja ja samanaikaisesti sen työllisyystavoite on karkaamassa odotetusti.
Hyödyntämällä vesivaroihin liittyvää valtavaa kaupallista potentiaalia voitaisiin saada kasaan kovasti kaivattuja euroja. Esimerkiksi vesivarojen hyödyntämiseen keskittyvä valtionyhtiö kuulostaa korviini hyvältä ajatukselta. Samanaikaisesti tulee estää kuntien ahdingossa tekemät pitkässä juoksussa kestämättömät ratkaisut kaupata vesihuoltoaan ahneille sijoittajille.
Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)