

LEHTIKUVA
Tuulivoimaa – mutta kenen rahoilla?
Sähkölasku sisältää sähkön hinnan lisäksi sähkön siirtomaksun. Sähkön siirtohinnat ovat olleet kasvussa, ja kasvua on perusteltu maakaapeloinnin rakentamisella. Maakaapelit ovat vähemmän herkkiä sähkön jakeluhäiriöille. Tämä ei kuitenkaan ole ainut peruste sähköverkkojen investointitarpeille.
Sähköverkkomme on rakennettu olemassa olevien suurten ja tasaista tehoa tuottavien tuotantoyksiköiden ympärille – tuulivoima on luonteeltaan hyvin erilaista. Tuulivoiman tuotantoyksiköt ovat pienempiä, ja sähkön tuotantomäärät vaihtelevat säätilojen mukaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tuuli on heikkoa, ja juuri tällöin sähkön tarve on suurin.
Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelut edellyttävät säätövoimaa tai sähköenergian varastointia tilanteen tasapainottamiseksi. Säätövoimana voi käyttää fossiilisia polttoaineita tai vesivoimaa. Tarjolla olevat säätövoimaratkaisut eivät ole nykyisen hallituksemme mieleen.
Sähkön varastointi voi tapahtua esimerkiksi sähkön siirtoverkkoon rakennettavilla akkujärjestelmillä. Sähkön varastointiratkaisut lisäävät edelleen investointeja sähkön siirtojärjestelmään ja tulevat näin sähkön ostajien maksettaviksi.
Rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja
Tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös sähkön syöttöpisteiden lisäämistä valtakunnan sähköverkkoon ja siirtolinjoja tuulivoimaloilta syöttöpisteisiin. Parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet ovat pohjoisessa, mutta sähkön kysyntä paljolti etelässä. Myös kaiken tämän rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja.
Tuulivoiman lisäämisen aiheuttamat piikit sähköntuotannossa altistavat sähköverkkoa häiriöille, ja luotettavuuden ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Sähköverkko on hieno instrumentti, joka on pidettävä jatkuvasti tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Äkillinen piikki tuotannossa saattaa rikkoa jonkin järjestelmän osan, kuten muuntajan, ja aiheuttaa laajankin sähkökatkoksen.
Rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille
Sähkövirtojen lisäksi tulee ymmärtää rahavirtoja. Tällä hetkellä raha virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena, ja tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan sähkön siirtomaksuina.
Tuulivoiman tuotannossa valtio on mahdollistanut jättimäiset voitot. Tuulivoiman tuotantotukia on viime vuosina ajettu alas. Jo myönnetyt tuet juoksevat kuitenkin vielä yli 10 vuotta. On kohtuutonta, että tuulivoimayhtiöt takovat huomattavia voittoja samaan aikaan kun ne saavat tuotantotukea, ja niiden erityispiirteiden aiheuttamia ylimääräisiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kaikilla sähkön loppukäyttäjillä riippumatta siitä, ovatko he tilanneet tuulivoimaa vai ei.
Ilmari Tarkkonen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotantotuet sähkölasku siirtomaksut infrainvestoinnit maakaapelointi sähköverkko Sähkön siirtohinnat Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hiilineutraaliustavoite vie Suomen konkurssiin

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Peltokangas: Hallituksen ilmastopolitiikka on vailla järkeä – vihreästä siirtymästä tulee myrkynvihreä maailmanlaajuinen ekofloppi

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Tuulivoima rajussa vastatuulessa Saksan maaseudulla – kaupunkilaisia monisatametriset myllyt eivät häiritse

Simula vaatii hallitusta puuttumaan maanomistajien epätasa-arvoiseen asemaan tuulivoimala-alueilla: ”On syntymässä tilanne, jossa lisääntyvien tuulivoima-alueiden myötä yksityisiä maita lähes pakkolunastetaan”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Ylen ex-toimittaja muistuttaa Nasima Razmyarin eturistiriidasta: Lobbaa poliitikkona maahanmuuton lisäämistä, samaan aikaan mukana vastaanottokeskusbisneksessä
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää












