Sähkölasku sisältää sähkön hinnan lisäksi sähkön siirtomaksun. Sähkön siirtohinnat ovat olleet kasvussa, ja kasvua on perusteltu maakaapeloinnin rakentamisella. Maakaapelit ovat vähemmän herkkiä sähkön jakeluhäiriöille. Tämä ei kuitenkaan ole ainut peruste sähköverkkojen investointitarpeille.

Sähköverkkomme on rakennettu olemassa olevien suurten ja tasaista tehoa tuottavien tuotantoyksiköiden ympärille – tuulivoima on luonteeltaan hyvin erilaista. Tuulivoiman tuotantoyksiköt ovat pienempiä, ja sähkön tuotantomäärät vaihtelevat säätilojen mukaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tuuli on heikkoa, ja juuri tällöin sähkön tarve on suurin.

Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelut edellyttävät säätövoimaa tai sähköenergian varastointia tilanteen tasapainottamiseksi. Säätövoimana voi käyttää fossiilisia polttoaineita tai vesivoimaa. Tarjolla olevat säätövoimaratkaisut eivät ole nykyisen hallituksemme mieleen.

Sähkön varastointi voi tapahtua esimerkiksi sähkön siirtoverkkoon rakennettavilla akkujärjestelmillä. Sähkön varastointiratkaisut lisäävät edelleen investointeja sähkön siirtojärjestelmään ja tulevat näin sähkön ostajien maksettaviksi.

Rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja

Tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös sähkön syöttöpisteiden lisäämistä valtakunnan sähköverkkoon ja siirtolinjoja tuulivoimaloilta syöttöpisteisiin. Parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet ovat pohjoisessa, mutta sähkön kysyntä paljolti etelässä. Myös kaiken tämän rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja.

Tuulivoiman lisäämisen aiheuttamat piikit sähköntuotannossa altistavat sähköverkkoa häiriöille, ja luotettavuuden ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Sähköverkko on hieno instrumentti, joka on pidettävä jatkuvasti tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Äkillinen piikki tuotannossa saattaa rikkoa jonkin järjestelmän osan, kuten muuntajan, ja aiheuttaa laajankin sähkökatkoksen.

Rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille

Sähkövirtojen lisäksi tulee ymmärtää rahavirtoja. Tällä hetkellä raha virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena, ja tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan sähkön siirtomaksuina.

Tuulivoiman tuotannossa valtio on mahdollistanut jättimäiset voitot. Tuulivoiman tuotantotukia on viime vuosina ajettu alas. Jo myönnetyt tuet juoksevat kuitenkin vielä yli 10 vuotta. On kohtuutonta, että tuulivoimayhtiöt takovat huomattavia voittoja samaan aikaan kun ne saavat tuotantotukea, ja niiden erityispiirteiden aiheuttamia ylimääräisiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kaikilla sähkön loppukäyttäjillä riippumatta siitä, ovatko he tilanneet tuulivoimaa vai ei.

Ilmari Tarkkonen