Lähes joka kuntaan kaupataan nyt tuulivoimaloita ja valtaosaan ”Suomen suurimpia”. Ongelmina kunnissa ovat hankkeiden yksityiskohtien pimittäminen, rakennuslupien salaperäinen kasvattaminen, turvaetäisyydet ja kuntapäättäjien vihamielinen suhtautuminen kriittisesti hankkeisiin suhtautuviin. Monessa kunnassa perussuomalaiset ovat ainoana tuulivoimaa vastaan ja yrittävät toimia järjen äänenä.

Vaikka tuulivoimalat tuovat tuloja kuntaan ja maanomistajille, niin voimaloiden varsinainen tuotto katoaa ulkomaisille omistajille, mutta haitat ja tuleva voimaloiden purku jäävät paikallisille. Ulkomaille myytävien maanvuokrasopimusten myötä ulkomaiset tahot pääsevät hallinnoimaan suomalaisia metsiä, mikä on myös turvallisuusriski.

Tuulivoimarakentamisen myötä sähkön hinta on noussut kaikissa maissa, joihin sitä on rakennettu.

Lestijärvellä painostettiin kuntalaisia

Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä isoin hanke käsittää 69 voimalaa.

– 200 voimalaa piti olla, mutta Ely-keskus puuttui asiaan. Ne olisivat tulleet liian lähelle asutusta. Pahimmillaan ne olisivat olleet 500 metrin päässä asutuksesta. Hanke on pienentynyt, voimalat ovat sen sijaan kasvaneet, kertoo perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Juha Salminen.

Hän ei ole tuulivoimavastainen, mutta ei pidä siitä, miten tuulivoimaa on ajettu kuntaan.

– Alusta lähtien tämä on ollut vilpillinen hanke. Kuntalaisia on painostettu ja peloteltu, että pitää olla voimaloiden puolesta.

Voimaloita on tulossa varsinkin kuntapäättäjien ja heidän lähisukulaistensa tai lähipiirinsä maille.

Teho kasvaa

Kunta on myöntänyt rakennusluvat tehokkaammille ja korkeammille voimaloille kuin mitä osayleiskaava sallii.

– Jokaista voimalaa on korotettu 210 metristä 240 metriin. Voimaloiden piti olla 3,5 megawattisia teholtaan. Nyt myönnetyissä luvissa ei lue mitään tehosta, mutta olemme kuulleet, että tänne tulisi 6,6 MW. Kyllä tällaisiin muutoksiin olisi pitänyt olla kaavamuutos tai uusi kaava, sanoo Salminen.

Kun asiasta valitettiin, kunta ilmoitti, että kyseessä ei ole merkittävä muutos.

– Ongelma on se, että kaavaa muutettiin kuntalaisilta salassa. Rakennusluvassa ei sanota mitään tehon kasvusta. Kaavasta ei kukaan ole voinut edes valittaa. Tämä on uitettu läpi valtuustosta ja teknisestä lautakunnasta kaavan vastaisena, vaikka hakemuksessa väitetään, että tehdään kaavan mukaisesti, lisää Lestijärveltä Kaj Granlund.

Osa voimaloista on tuulivoimakaava-alueen ulkopuolella. Joku metrin, toiset kymmeniä metrejä.

– Tekninen lautakunta on myöntänyt luvat. Siinäkin on omat intressit olleet kyseessä, että saadaan omille tai sukulaisten maille. Ely-keskukseen on otettu yhteyttä, turhaan. Riippuu niin, kuka henkilö siellä on vastassa. Ely-keskuksen henkilöistä yksi on julkisesti ilmoittanut olevansa tuulivoimarakentamisen puolesta, kertoo Salminen.

Hinta pudotettiin hetkeksi

Lestijärven hankkeessa on Salmisen mukaan muitakin omituisuuksia. Se lienee normaalia, että konsultti ilmestyy jostain, kerää maanvuokrasopimukset ja myy ne sitten eteenpäin maanomistajien tietämättä.

Outoa on se, että tuulivoimaloiden rakennuslupamaksu oli ennen 8 000 euroa. Se alennettiin hankkeen alla tuhanteen euroon ja nostettiin taas takaisin normaaliin. Tilintarkastajakin puuttui asiaan.

Ihmetellä sopii, miksi kunta luopui puolen miljoonan euron tuloista.

– Toholampi sai yli 500 000 euroa rakennusluvista, Lestijärvi yli 70 000 euroa, vaikka täällä oli 20 voimalaa enenmmän. Ilmeisesti halusivat hankkeen niin kovasti, että hintoja laskettiin sopivasti, ihmettelee Salminen.

Vastustajia haukuttiin

Kunnan asukaskyselyssä 45 prosenttia kuntalaisista oli voimaloita vastaan, 15 prosenttia kannatti niitä ja loput eivät halunneet ottaa kantaa. Loma-asukkailta ei asiasta kysytty.

Salminen itsekin mietti ensin, että voisi vaikka vuokrata maitaan. Tuulivoimatilaisuuksissa heräsi epäily.

– Tuntui oudolta, että kantaa ei saanut ottaa eikä esittää kunnon kysymyksiä.

Epäilystä vahvisti se, että kritiikkiä ei saanut esittää kunnassa. Kunnanjohtaja haukkui valtuustossa ja jopa lehdessä kuntalaisia, jotka vastustivat tuulivoimaloita.

– ”Vanhukset eivät tule hoidettua, jos ei tuulivoimaloita tule”, sellaisin väittein mustamaalattiin tuulivoimakriittisiä ihmisiä.

Vastustajia jäävättiin mielivaltaisesti kokouksissa, eikä kokouspöytäkirjojen virheitä suostuttu korjaamaan.

Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden puute ajoi Salmisen vastustamaan hanketta. Myös Granlund toivoisi rehellistä toimintaa.

– Haluaisin, että Suomessa toimittaisiin kuten on sovittu ja samat määräykset koskisivat kaikkia. Pahinta on tämä kiertely ja salailu kuntalaisilta. YVA:ssa tehtiin melu-, linnusto-, maisema- ja muut selvitykset. Kukaan ei ole kysynyt, miten 30 metrin nosto vaikuttaa meluun, lintujen muuttoreitteihin tai ilmavoimiin. Isännille koetin korostaa, että maanvuokraussopimuksen myötä he menettävät kaikki oikeutensa omiin maihinsa. Isot yhtiöt heiluttelivat isoa setelitukkoa edessä, kertoo Granlund.

Ylimääräinen muutoksenhaku edessä

Rakennustarkastaja ei vastannut Salmisen kysymykseen sähköaseman koon kasvattamisesta kolminkertaiseksi alun perin suunniteltuun verrattuna. Lestijärveltä Alajärvelle kulkevan sähkönsiirtolinjan rakentaminen käynnistyi, kun rahoittaja löytyi.

– Linjan alle jääville maille on myönnetty lunastuslupa. Onko koko linjalle edes lupaa tai sähköasemalle rakennuslupaa? kyselee Salminen.

Linja on 58 kilometriä pitkä. Helmikuussa ruvetaan tekemään varsinaisten voimaloiden pohjia. Koska asiassa on paljon epäselvyyksiä, Salminen ja muutamat muut suunnittelevat hakevansa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ylimääräistä muutoksenhakua.

– Sellaisen voi tehdä, vaikka päätös on jo lainvoimainen ja valitusaika on ohi, jos huomataan jälkeenpäin laiminlyöntejä tai muita. Mukana pitää olla asianajaja. Jos nyt löydettäisiin sellainen asianajaja, joka katsoisi asiakirjat läpi ja veisi asian oikeuteen.

Ylimääräisen muutoksenhaun lestijärveläiset tekisivät kunnan rakennusvalvonnan laiminlyöntien ja kuntapäättäjien luottamusaseman väärinkäyttöjen perusteella. Pienessä kunnassa kuntapäättäjinä ovat samat ihmiset, jotka ovat myös vuokraamassa maitaan. Osayleiskaava jaettiin kolmeen osaan, jotta pystyttiin kiertämään jääviysongelmat. Pahimmillaan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenen maille saattaa tulla jopa toistakymmentä voimalaa ja sähköasema.

Juha Salmisella on kaksi toivetta.

– Kun päätöksenteko olisi rehellistä, ja olisi joku tolkku voimaloiden määrässä.

Leena Kurikka