

LEHTIKUVA
Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen
Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.
Taalainmaalla tapahtuu: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on tulossa 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat selvittäneet tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
– Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
– Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- KHT voimalan läheisyys kiinteistökauppa Mats Wilhelmsson Hans Westlund arvon lasku sijaintipäätös remontti vakuus kiinteistön arvo tuulimylly maisema- ja luontoarvot tuulipuisto laina energiantuotanto tuulivoimala sähköntuotanto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

Bloomberg: Energiapolitiikan murros kohti uusiutuvia lähteitä johtaa sähkönsaannin epävarmuuteen – sähköstä voi tulla ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa

Simula vaatii hallitusta puuttumaan maanomistajien epätasa-arvoiseen asemaan tuulivoimala-alueilla: ”On syntymässä tilanne, jossa lisääntyvien tuulivoima-alueiden myötä yksityisiä maita lähes pakkolunastetaan”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista
Viikon suosituimmat

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














