Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

maisema- ja luontoarvot

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Kyyjärvellä on aloitettu kahden tuulivoimahankkeen rakentaminen. Niissä on yhteensä 15 tuulivoimalaa. Lisäksi kuntaan on suunniteltu vielä 71 voimalaa lisää.

&#8211; Kunta on ollut aika nihkeä kuulemaan kuntalaisia kaavoitusprosessissa, harmittelee perussuomalainen kunnanvaltuutettu Ilpo Sääksjärvi Kyyjärveltä.
Kunnassa on käyty polemiikkia voimaloiden sijainnista.
&#8211; Liian lähelle asutusta tulee, lähimmät olisivat 900 metrin päässä. Ihmisten hyvinvointi ja terveys eivät merkitse mitään. Eivätkä maisema- ja luontoarvot. Täällä on palkittuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kyliä ja maisemia ja hiljaiseksi alueeksi määritettyjä. Rahalla on niin suuri merkitys, että kaikki muu unohtuu.
Sääksjärvi ei ole voimaloita vastaan.
&#8211; Pitäisi suunnitella paremmin eikä vain rahan perään mennä. Kiinteistöverotuotto on laskettu 400 000 euroksi, se ei ole mahdottomasti. Tuulivoimalat eivät uusia perheitä tänne houkuttele, eivätkä lomalaisia. Luontoarvot kärsivät. 86 voimalaa on liikaa. Jos jonnekin peränurkkaan laitettaisiin, ei koko kylälle.
Sääksjärvi kaipaisi monipuolista tutkimustietoa eikä vain tuulivoimatoimijoiden teettämää tietoa.
Keskusta jyrää muut
Kyyjärvellä keskusta on suurin puolue ja tuulivoiman kannalla.
&#8211; Kyllähän ne jyrää meidän esitykset. Kriittisesti suhtautuville ei anneta helppoa mahdollisuutta tuoda omaa kantaansa esille. Kunnan lupaprosessissa voitaisiin estää tai rajoittaa tekemistä, mutta kun ihmisiä ei haluta kuunnella. Ei hanke saa olla asukkaille haitaksi, Sääksjärvi painottaa.
Häntä mietityttää voimaloiden tuleva purku käytön jälkeen.
&#8211; Kuka ne purkaa sitten? Myös betoniperusta on purettava, betoni on aika vaiettu asia. Kunnan pitäisi varovaisin askelin edetä eikä rahan kiilto silmissä mennä. Ei joka asiassa pidä olla edelläkävijä.
Kyyjärven kunnanhallituksessa oli esillä kolmen kilometrin turvaväli tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Asia ei edennyt edes valtuustoon. Sääksjärveä huolestuttaa myös ulkomaisten tahojen tulo kuvioihin.
&#8211; En rohkenisi antaa omia maitani ulkomaisten toimijoiden käyttöön noin vain, enkä kotimaisten, Ilpo Sääksjärvi sanoo.
&nbsp;

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi

maisema- ja luontoarvot

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi

Uusimmat

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Kolumni: Kaikki tietää

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026