Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Ministeri Puisto vastaa kysymyksiin venäläisbisneksistä

Koponen: Ammatillisesta koulutuksesta yhteiset tutkinnon osat vapaaehtoisiksi aikuisilla – parantaa opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa valmistumista

Kolumni: Meneekö koulubisnes kansallisen edun edelle?

Reijonen lakkauttaisi hyvinvointialueiden poliittisen rälssin: Pois 1 500 poliittista virkaa – tilalle vuodeosastoja ja terveysasemia

Tänään vietetään suomen kielen päivää

Grönroos paljastaa vasemmiston maahanmuuttopelin: Äänestäjät vasemmistolle, halpatyövoima yrityksille – suomalainen duunari maksaa lystin

Vigelius Nato-tentissä: Espanjan kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on vakava uhka liitolle

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun  – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

kiinteistön arvo

EU-komissio on suunnittelemassa uudistusta, jossa myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Se tarkoittaisi kohtuuttoman kalliita remontteja.

Ehdotus on Suomen kannalta huono. Se käytännössä velvoittaisi remontoimaan myös huonokuntoisimmat ja syrjäalueilla olevat kiinteistöt, joiden remontit olisivat kalliimpiin suhteessa kiinteistön arvoon. On hyvin todennäköistä, että monella koko kiinteistön arvo jäisi huomattavasti energiaremontin kustannuksia pienemmäksi.
&#8211; Vielä epäreilummaksi tämän tekee myös se, että EU:ssa ei oikein näytetä ymmärtävän eri maiden välisiä eroja. Meillä on talvi ja pitkä lämmityskausi. Meillä vanhan kiinteistön remontointi energiatehokkuuden parantamiseksi kustantaa paljon enemmän kuin jossain lämpöisemmässä ja eteläisemmässä Euroopan maassa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
&#8211; Sinällään tämä olisi tietysti erinomainen hanke, jos se toteutettaisiin Italian malliin. Italiassa kansalaiset voivat tehdä energiaremontteja ilmaiseksi, koska valtio maksaa ne kokonaan.
Suomalaiset maksavat italialaisten remontit
Reijonen tarkoittaa Italian Superbonus110%-hanketta, jossa tukea on myönnetty yli 200 000 kohteelle ja sitä on jaettu euromääräisesti yli 21 miljardia. Suomikin osallistuu näihin kustannuksiin, koska rahat menevät EU:n elvytyspaketista, jossa Suomi ja suomalaiset veronmaksajat ovat nettomaksajia ja Italia nettosaaja.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 prosenttia asui maaseutualueilla. Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia. Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on tilastojen mukaan säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Pienituloisuus on yleisintä iäkkäillä naisilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä.
&#8211; Pienillä eläkkeillä ei tehdä energiaremontteja, vaikka niihin osittain saisikin tukea. Jos pitää päivittäin miettiä, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, niin ei silloin tehdä energiaremontteja, ei vaikka kuinka haluaisi jättää puhtaamman maailman tuleville polville, Reijonen huomauttaa.
Löperö rahanjakaminen oli paha virhe
Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi. Eläkkeelle siirtyessä perusmenot harvoin kovin paljoa pienenevät, vaikka työhön ja työnkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna.
&#8211; On täysin epäoikeudenmukaista, että suomalainen veronmaksaja joutuu maksamaan myös muiden maiden energiaremontteja. Suomihan antoi elvytyspakettiin rahaa jopa 6,6 miljardia, mutta sai itse takaisin vain 2,1 miljardia.
&#8211; Tämä löperö rahanjako Suomelta EU:lle oli paha virhe. Niille rahoille olisi ollut käyttöä myös oman maamme kiinteistöjen remontteihin, toteaa Reijonen.
Reijonen myös harmittelee, ettei rahojen käytöstä ole ollut tarkkaa seurantaa, paljonko rahoja on päätynyt jopa mafian käsiin, kuten Italiassa ennustettiin. Hän vaatii tolkkua EU:n ehdotuksiin, jotka ovat erityisen epäedullisia Suomelle ja suomalaiselle veronmaksajalle.

Reijonen vaatii tolkkua EU-komission energiaremonttivaatimuksiin – ”Älytön uudistus ajaisi omakotitalon omistajia vaikeuksiin”

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

kiinteistön arvo

Reijonen vaatii tolkkua EU-komission energiaremonttivaatimuksiin – ”Älytön uudistus ajaisi omakotitalon omistajia vaikeuksiin”

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen

Uusimmat

Nieminen muistuttaa mediaa kansallisesta turvallisuustilanteesta: Kaikkea ei tarvitse julkaista

Vuonna 2000 eduskunnan suuri valiokunta teki virheen määritellessään turpeen uusiutumattomaksi – Mäenpää vaatii sitä nyt korjattavaksi

Ministeri Puisto vastaa kysymyksiin venäläisbisneksistä

Koponen: Ammatillisesta koulutuksesta yhteiset tutkinnon osat vapaaehtoisiksi aikuisilla – parantaa opiskelumotivaatiota ja nopeuttaa valmistumista

Kolumni: Meneekö koulubisnes kansallisen edun edelle?

Reijonen lakkauttaisi hyvinvointialueiden poliittisen rälssin: Pois 1 500 poliittista virkaa – tilalle vuodeosastoja ja terveysasemia

Tänään vietetään suomen kielen päivää

Grönroos paljastaa vasemmiston maahanmuuttopelin: Äänestäjät vasemmistolle, halpatyövoima yrityksille – suomalainen duunari maksaa lystin

Vigelius Nato-tentissä: Espanjan kieltäytyminen puolustusmenojen nostosta on vakava uhka liitolle

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Viikon suosituimmat

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä

Toimitus suosittelee

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026