EU-komissio on suunnittelemassa uudistusta, jossa myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta pitäisi parantaa. Se tarkoittaisi kohtuuttoman kalliita remontteja.

Ehdotus on Suomen kannalta huono. Se käytännössä velvoittaisi remontoimaan myös huonokuntoisimmat ja syrjäalueilla olevat kiinteistöt, joiden remontit olisivat kalliimpiin suhteessa kiinteistön arvoon. On hyvin todennäköistä, että monella koko kiinteistön arvo jäisi huomattavasti energiaremontin kustannuksia pienemmäksi.

– Vielä epäreilummaksi tämän tekee myös se, että EU:ssa ei oikein näytetä ymmärtävän eri maiden välisiä eroja. Meillä on talvi ja pitkä lämmityskausi. Meillä vanhan kiinteistön remontointi energiatehokkuuden parantamiseksi kustantaa paljon enemmän kuin jossain lämpöisemmässä ja eteläisemmässä Euroopan maassa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

– Sinällään tämä olisi tietysti erinomainen hanke, jos se toteutettaisiin Italian malliin. Italiassa kansalaiset voivat tehdä energiaremontteja ilmaiseksi, koska valtio maksaa ne kokonaan.

Suomalaiset maksavat italialaisten remontit

Reijonen tarkoittaa Italian Superbonus110%-hanketta, jossa tukea on myönnetty yli 200 000 kohteelle ja sitä on jaettu euromääräisesti yli 21 miljardia. Suomikin osallistuu näihin kustannuksiin, koska rahat menevät EU:n elvytyspaketista, jossa Suomi ja suomalaiset veronmaksajat ovat nettomaksajia ja Italia nettosaaja.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 231 274 yli 64-vuotiasta. Näistä 426 763 eli 35 prosenttia asui maaseutualueilla. Kyse on siis isosta joukosta suomalaisia. Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on tilastojen mukaan säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Pienituloisuus on yleisintä iäkkäillä naisilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä.

– Pienillä eläkkeillä ei tehdä energiaremontteja, vaikka niihin osittain saisikin tukea. Jos pitää päivittäin miettiä, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, niin ei silloin tehdä energiaremontteja, ei vaikka kuinka haluaisi jättää puhtaamman maailman tuleville polville, Reijonen huomauttaa.

Löperö rahanjakaminen oli paha virhe

Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi. Eläkkeelle siirtyessä perusmenot harvoin kovin paljoa pienenevät, vaikka työhön ja työnkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna.

– On täysin epäoikeudenmukaista, että suomalainen veronmaksaja joutuu maksamaan myös muiden maiden energiaremontteja. Suomihan antoi elvytyspakettiin rahaa jopa 6,6 miljardia, mutta sai itse takaisin vain 2,1 miljardia.

– Tämä löperö rahanjako Suomelta EU:lle oli paha virhe. Niille rahoille olisi ollut käyttöä myös oman maamme kiinteistöjen remontteihin, toteaa Reijonen.

Reijonen myös harmittelee, ettei rahojen käytöstä ole ollut tarkkaa seurantaa, paljonko rahoja on päätynyt jopa mafian käsiin, kuten Italiassa ennustettiin. Hän vaatii tolkkua EU:n ehdotuksiin, jotka ovat erityisen epäedullisia Suomelle ja suomalaiselle veronmaksajalle.

SUOMEN UUTISET