Ranska ja Italia ovat ryhtyneet ajamaan EU:n perussopimusten muuttamista. Ne haluavat luopua yksimielisistä päätöksistä.

Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo ottaa perussopimusten avaamisen esille EU:n valtionpäämiesten kesäkuun huippukokouksessa (Yle ja der Spiegel).

Taustalla on Saksan ja Unkarin vastustus EU:n energiapakotteisiin Venäjää kohtaan. Saksa vastustaa energiapakotteita erityisesti maakaasun tuontiin Venäjältä. Se vastustaa myös raakaöljyn hintakattoa. Unkari onnistui pysäyttämään öljyn tuontikiellon ja sekin vastustaa maakaasun pakotteita (der Spiegel).

Italian pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla perussopimusten avaamista. Häntä ovat tukeneet Macron, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Kaikilla on taka-ajatuksena myös EU:n yhteisvastuiden lisääminen. Se tarkoittaisi lisää yhteisiä velkapapereita eli eurobondeja, yhteistä verotusta ja uusia elvytysrahastoja. Pienet jäsenmaat Suomi mukaan lukien eivät halua luopua yksimielisyyden vaatimuksesta EU:n päätöksenteossa.

EU:n perussopimusten muuttaminen olisi joka tapauksessa hidas ja vaikea prosessi. Sopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Hallitusten välinen konferenssi valmistelee perussopimusten muutoksen. Uusin perussopimus on vuonna 2007 hyväksytty Lissabonin sopimus. Aloite siihen tehtiin jo vuonna 2000. Alkuperäinen sopimus kaatui ainakin kahdessa jäsenmaassa. Vuonna 2007 hyväksytty versio oli vesitetty versio alkuperäisestä ehdotuksesta.

Suomen on syytä vastustaa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista. Jos näin tehtäisiin niin neljä suurta maata Saksa, Italia, Ranska ja Espanja hallitsisivat täysin EU:n päätöksentekoa. Varsinkin Ranska, Italia ja Espanja ajavat voimakkaasti EU:n yhteisvastuiden kasvattamista. Saksakin saattaa taipua ainakin osin tälle linjalle. Suomella olisi tällöin pysyvä nettomaksajan rooli EU:ssa.

HEIKKI KOSKENKYLÄ