Hallituksen keskiviikkona eduskunnalle esittämä lisäbudjetti lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on kansanedustaja Ari Koposen mukaan hälyttävä.

Suomen BKT supistuu voimakkaasti ja lomautukset jatkuvat. Hallituksen elvytyskokonaisuudella pyritään lieventämään koronakriisin aiheuttamaa kysynnän alentumista, mutta työllisyyttä lisääviä toimia tässäkään ei ole.

Rahaa laitetaan massiivisiin infrainsvestointeihin

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mielestä budjetissa hämärtyy vahvasti se, millaista elvytystä nyt oikeasti tarvitaan.

– Rahaa laitetaan hyvin massiivisesti julkisiin infrainvestointeihin, jota muualla Euroopassa pidetään varsin toimimattomina tapana elvyttää taloutta. Osalla tästä summasta olisi voitu korottaa sen sijaan väliaikaisesti kotitalousvähennystä tai Saksan mallin mukaisesti alentaa reippaasti arvonlisäveroa. Olen ehdottanut itse näitä molempia toimenpidealoitteissani. Nämä olisivat nopeita ja vaikuttuvia toimia niin työllisyyden kuin kulutuksen kasvattamisen kannalta, Ari Koponen ehdottaa.

Toimenpidekokonaisuus lapsiin, nuoriin ja osaamistason vahvistamiseen on sen sijaan sivistysvaliokunnan jäsenen mielestä tärkeä.

– Erityisesti tukiopetuksen vaatima tarve poikkeusolojen jälkeen on suuri ja tähän tulee varata riittävästi resursseja. Ilokseni huomasin, että opetus‑ ja kulttuuriministeriö on avannut 84 miljoonan erityisavustuksen, jota kunnat voivat jo hakea, kertoo Koponen.

Säästöjä toimimattomasta kehitysavusta

Hallitus väittää, ettei ole kohteita mistä leikata. Koposen mielestä meillä olisi ainakin kaksi nopeaa reittiä saada 700 miljoonaa euroja lainarahan tilalle, eikä se vaikuttaisi suomalaisten elämään millään lailla.

– Verovapautta nauttivien, kymmeniä miljoona osinkoja makselevien, ay-liikkeiden tulisi lopettaa vastuunvälttely ja osallistua talkoisiin. Ex-ministeri Katri Kulmuni kertoi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni hallituksen selvittävän onko 5 prosentin lähdevero verovapaille osingoille vuoteen 2022 mennessä mahdollinen. Tällä tavoin saataisiin 400 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Nyt julkisen talouden suunnitelman veroperustemuutoksissa ei ole enää mainintaakaan tästä ay-liikkeiden verottamista. Miksi emme muutenkaan aseta samoja sääntöjä kaikille, eli normaali pääomavero kaikista sijoituksista? Koponen ihmettelee.

Myös priorisointia on tehtävä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulisi pidättäytyä.

– Maksamme toimimatonta ja korruptoituneita valtarakenteita pönkittävää kehitysapua yli miljardin tänä vuonna – eli yli 3 miljoonaa euroa päivässä. Tämä on jaloa, mutta omaksi velaksi täysin vastuutonta. Hallitus ei ole valmis leikkaamaan kehitysavusta senttiäkään, sen sijaan jopa paisutti summaa viime vuodesta 300 miljoonalla. Miksi hallitus ei halua käyttää näitä rahoja työllisyyteen ja kriisin hoitoon ensisijaisesti kotimaassa?

SUOMEN UUTISET