Koponen: ”Tämä Marinin hallituksen leikkaus kohdistuu juuri niihin ihmisryhmiin, jotka eivät pärjää ilman apua”

Miksi Sanna Marinin hallitus leikkasi kotitalousvähennystä? Tätä kansanedustaja Ari Koponen tivaa hallitukselta viimeisimmässä kirjallisessa kysymyksessään.

– Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selvässä ristiriidassa harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Vaikka vihervasemmistohallituksen ohjelmassa se on leimattu hyvätuloisten veroeduksi, todellisuudessa edun tarjoama hyöty koskettaa tavallisia työssäkäyviä perheitä ja niitä ihmisryhmiä ketkä eivät pärjää ilman apua, kertoo Ari Koponen.

Eläkeläisille iso apu

Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 % on eläkeläisiä. Useimmin sitä käyttävät yli 75-vuotiaat, joista lähes 14 % käyttää vähennystä. Yli 60 % eläkeläisistä maksaa vähintään 100 euroa vähennyskelpoista kunnallisveroa kuukaudessa. Kotitalousvähennys ei ole näin ollen myöskään vain rikkaimpien eläkeläisten etu.

– Kotitalousvähennys on elintärkeä tuhansille vanhuksille esimerkiksi kodin siivouksen osalta. Hallitusohjelman mukainen leikkaus tuon sadoille ja taas sadoille siivousta käyttäneille vanhuksille yli 200 euron lisälaskun vuodessa. Ensin unohdetaan vappusatanen ja sitten leikataan muita etuuksia. Tämä ajaa eläkeläiset todella ahtaalle, Koponen sanoo.

Parantaa työllisyyttä

Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän tuen avulla. Edulla on erityisen myönteisiä vaikutuksia monien pienyrittäjien liiketoimintaan ja palveluja tarvitsevien kotitalouksien arkeen.

– Tässä olisi hallitukselle konkreettinen ja vielä varmasti toimiva työllisyyttä parantava keino. Perussuomalaiset ajoivat kotitalousvähennyksen leikkauksen peruutusta vaihtoehtobudjetissaan 2020. Lisäksi olen odottanut edes väliaikaisia muutoksia kotitalousvähennykseen jo keväästä lähtien, sillä ehdotin toimenpidealoitteessani huhtikuussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän ja korvausprosentin nostamista.

Ruotsissa nousemassa 7 000 euroa

Valtionvarainministeriön kesäkuisen ennusteen mukaan Suomen BKT tulee supistumaan 6 % vuonna 2020. Finanssikriisin seurauksena vuonna 2009 BTK laski jopa enemmän, huimat 8 %. Tällöin kotitalousvähennystä nostettiin osana elvytystoimia liki kolmanneksella, jolloin vähennysten kokonaisarvo kasvoi 78 %.

Myös Ruotsissa kärsitään koronakriisin seurauksista ja kotitalousvähennyksen nosto kuuluu olennaisena osana naapurimaamme työllistoimiin.

– Kotitalousvähennys on ollut Ruotsissa aiemmin enintään 50 000 kruunua eli noin 4 700 euroa, mutta nyt Ruotsin hallitus on osana työllisyystoimia nostanut kotitalousvähennyksen noin 7 000 euroon, miksi ihmeessä Suomessa ei toimita samoin? Koponen kysyy.