Hallitus tekee monia toimenpiteitä koulutuksen ja osaamistason nostamiseksi. Perusopetuksen rahoitusta nostetaan hallituskauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla, joiden turvin koulujen arkeen lisätään tunteja laskemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen nykyhallituksen panostuksiin, joiden ansiosta Suomi pysyy jatkossakin hyvinvoivana sivistysvaltiona.

Oppimisen tukea uudistetaan toimivammaksi ja lasta ja nuorta yksilöllisesti tukevammaksi. Tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukimuotojen tulee kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan vastata tarvetta, ja tuen tasoja suoraviivaistetaan ottaen huomioon koulujen arki ja opettajien työmäärä.

– Pienryhmät tullaan mahdollistamaan. Oppimisen tuen lainsäädäntöuudistus on käynnissä, ja parhaillaan kuullaan asiantuntijoita ja koulujen väkeä. Vuoden 2024 aikana eduskunta päättää asiasta, ja laki astuu voimaan 1.8.2025, Strandman kertoo.

Rahoitusta koulutukseen ja tutkimukseen

Vuosittaisella 50 miljoonan euron tasa-arvorahalla palkataan lisää opettajia ja avustajia, panostetaan opinto-ohjaukseen ja parannetaan koulurauhaa mm. mobiililaitteiden käytön rajoituksilla sekä opettajien toimivaltuuksien lainsäädäntöuudistuksella. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmiä uudistetaan.

– Tohtorikoulutukseen osoitetaan aloituspaikkoja ja rahoitusta vuosina 2024-2027 yhteensä 262 miljoonaa euroa. Tämän tarkoituksena on merkittävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nosto, elinkeinoelämän uudistaminen, tuottavuuden kasvattaminen ja hyvinvoinnin luominen, Strandman sanoo.

3 miljoonaa euroa ennaltaehkäisevään työhön

Opintoraha, joka yksin asuvalla 18 vuotta täyttäneellä on 279 euroa, on yksi osa nuoren opiskelijan saamista etuuksista. Opintotukeen kuuluu opintorahan lisäksi opintolainan valtiontakaus, jota nostetaan 650 eurosta 850 euroon. Osa nuorista opiskelijoista saa myös ateria- ja koulumatkatukea opintojensa aikana.

– Kouluissa ja oppilaitoksissa panostetaan kolme miljoonaa euroa ennaltaehkäisevään työhön. Kouluihin palkataan mm. koulunuorisotyöntekijöitä. Myös oppilaiden tietojen siirtämisessä hyvinvointialueiden ja koulujen välillä tehdään ryhtiliike, jotta oppilas saa nopeasti tarvitsemansa avun.

Suomi on jatkossakin sivistysvaltio

Lukutaidon vahvistamiseen keskitytään panemalla toimeen kansallinen lukutaitostrategia. Tavoitteena on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen. Lukulahja lapselle -ohjelmaan hallitus osoittaa 350 000 euroa. Siinä jokaiselle syntyvälle lapselle jaetaan neuvoloiden kautta kirjakassi.

– Tulevaisuuden osaaminen tehdään koulutuksella. Tähän nykyhallitus osoittaa resursseja merkittävästi. Suomi tulee olemaan jatkossakin hyvinvoiva sivistysvaltio, Strandman päättää.

Suomen Uutiset