Eduskunta keskusteli tiistaina työmarkkinatilannetta koskevasta opposition välikysymyksestä. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja, puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen. Puheessaan Piisinen tyrmäsi opposition vaihtoehdon epäselvänä ja julkisen talouden kannalta vastuuttomana.  Lue lisää >

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanon periaatteita. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan hallitusohjelman tavoittelemat 243 miljoonan euron säästöt hallinnonaloilta.  Lue lisää >

Hallitus tekee monia toimenpiteitä koulutuksen ja osaamistason nostamiseksi. Perusopetuksen rahoitusta nostetaan hallituskauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla, joiden turvin koulujen arkeen lisätään tunteja laskemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen nykyhallituksen panostuksiin, joiden ansiosta Suomi pysyy jatkossakin hyvinvoivana sivistysvaltiona.  Lue lisää >

Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.  Lue lisää >

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.  Lue lisää >

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.  Lue lisää >

Johtavien teollisuusmaiden ajatus asettaa maailmanlaajuinen yritysveron vähimmäistaso hämmästyttää taloustieteen tohtori Daniel Lacallea. Hänen mukaansa tuottavilta yrityksiltä leikataan kasvun mahdollisuudet ja verovarat todennäköisimmin päätyvät vain alati kasvavaan julkiseen kulutukseen ja heikosti tuottavien yritysten tukiin. Lacalle kirjoittaa ajatuksistaan blogissaan.  Lue lisää >

Kansanedustaja Lulu Ranne sanoo, että Suomen talous voidaan tasapainottaa talouspolitiikan määrätietoisella muutoksella. – Suomella on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa julkisen talouden useiden miljardien tuottavuusloikka, jolla sekä katetaan kestävyysvaje muutamassa vuodessa, että turvataan keskeisten hyvinvointipalveluiden rahoitus, kunhan vain keskitytään perusasioihin, jotka palvelevat suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuutta.  Lue lisää >

Suomen talouskehitys on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen, ja Suomea kiusaa myös investointien vähyys. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto esittää edellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä. Puisto Sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että työperäisen maahanmuuton osalta perussuomalaiset haluaa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.  Lue lisää >

Hallituksilla ei ole yksityistä sektoria parempaa tai luotettavampaa tietoa siitä, mitkä investoinnit kannattavat ja mitkä eivät. Mittavat julkiset investoinnit valuvat usein viemäriin ja johtavat heikkoon tuottavuuteen. Näin kirjoittaa taloustieteiden tohtori Daniel Lacalle.  Lue lisää >

Keskuspankkiirit ovat lähes yksinomaan sitä mieltä, että he voivat lisätä elvytystä maailmantalouteen. Pienetkin vihjeet elvytyksen purkamisesta päättyivät reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain keskuspankki kokeili paluuta normaaliin aiheuttaen markkinapaniikin. Vaikka keskuspankkien toiminta ohjaa pääomat enenevissä määrin kannattamattomiin kohteisiin, eivät nämä voi kasvojensa menettämisen pelossa kääntää rattia.  Lue lisää >

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén laskee blogissaan Suomen hyötyvän noin 10 miljardin euron osuudellaan EU:n elpymispaketista vain noin 200-300 miljoonaa euroa. Hän ihmettelee, miksei hallitus ole teettänyt selvitystä paketin vaikutuksista Suomen talouteen, vaikka paketin suuruus on merkittävä.  Lue lisää >