Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.  Lue lisää >

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela on huolissaan hallituksen velkaantumistahdista ja kyvyttömyydestä tehdä julkista taloutta keventäviä toimia. Koskelan mukaan Suomessa on nyt panostettava parempaan johtajuuteen sekä työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen.  Lue lisää >

Johtavien teollisuusmaiden ajatus asettaa maailmanlaajuinen yritysveron vähimmäistaso hämmästyttää taloustieteen tohtori Daniel Lacallea. Hänen mukaansa tuottavilta yrityksiltä leikataan kasvun mahdollisuudet ja verovarat todennäköisimmin päätyvät vain alati kasvavaan julkiseen kulutukseen ja heikosti tuottavien yritysten tukiin. Lacalle kirjoittaa ajatuksistaan blogissaan.  Lue lisää >

Kansanedustaja Lulu Ranne sanoo, että Suomen talous voidaan tasapainottaa talouspolitiikan määrätietoisella muutoksella. – Suomella on erinomaiset mahdollisuudet suorittaa julkisen talouden useiden miljardien tuottavuusloikka, jolla sekä katetaan kestävyysvaje muutamassa vuodessa, että turvataan keskeisten hyvinvointipalveluiden rahoitus, kunhan vain keskitytään perusasioihin, jotka palvelevat suomalaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuutta.  Lue lisää >

Suomen talouskehitys on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen, ja Suomea kiusaa myös investointien vähyys. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto esittää edellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä. Puisto Sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että työperäisen maahanmuuton osalta perussuomalaiset haluaa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.  Lue lisää >

Hallituksilla ei ole yksityistä sektoria parempaa tai luotettavampaa tietoa siitä, mitkä investoinnit kannattavat ja mitkä eivät. Mittavat julkiset investoinnit valuvat usein viemäriin ja johtavat heikkoon tuottavuuteen. Näin kirjoittaa taloustieteiden tohtori Daniel Lacalle.  Lue lisää >

Keskuspankkiirit ovat lähes yksinomaan sitä mieltä, että he voivat lisätä elvytystä maailmantalouteen. Pienetkin vihjeet elvytyksen purkamisesta päättyivät reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain keskuspankki kokeili paluuta normaaliin aiheuttaen markkinapaniikin. Vaikka keskuspankkien toiminta ohjaa pääomat enenevissä määrin kannattamattomiin kohteisiin, eivät nämä voi kasvojensa menettämisen pelossa kääntää rattia.  Lue lisää >

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén laskee blogissaan Suomen hyötyvän noin 10 miljardin euron osuudellaan EU:n elpymispaketista vain noin 200-300 miljoonaa euroa. Hän ihmettelee, miksei hallitus ole teettänyt selvitystä paketin vaikutuksista Suomen talouteen, vaikka paketin suuruus on merkittävä.  Lue lisää >

Läntisen maailman keskuspankit ovat kilpaa pyrkineet pitämään globalisaation laajentumisvuosien jälkeen tilanteen yhtä auvoisena kuin se oli viime vuosituhannen lopussa. EKP on puskenut uunituoretta rahaa tuhansien miljardien eurojen edestä arvopaperimarkkinoille, ja se aikoo puskea vielä lisää. Tämä on luonut vain näennäistä hyvän olon tunnetta tuhoisin seurauksin. Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen pohtii elvytyksen vaikutuksia Twitterissä. Suomen Uutiset...  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne toteaa hallituksen julkisen talouden suunnitelman olleen epärealistinen jo ennen koronakriisiä, eikä olohuoneesta ole kadonnut yhtäkään virtahepoa. Päinvastoin hipot vain lihovat ja lisääntyvät. Vastaus julkisen talouden kriisiin ei voi olla, että vain yksityinen sektori kutistuu ja valtio laajentaa olohuonetta hippoja varten.  Lue lisää >

Suomessa on valtava määrä pieniä yrityksiä ja erittäin vahvoja suuryrityksiä, mutta keskisuurissa jäämme pahasti jälkeen. Pienet eivät kasva keskisuuriksi, eikä uusia suuryrityksiä synny. Missä vika? Taloustieteiden tohtori Heikki Koskenkylä pohtii Yrittäjän päivänä keinoja, joilla suomalaisten yritysten toimintaa voitaisiin helpottaa ja edistää. Yrittäjiä suuresti ihaileva Koskenkylä käy läpi eurooppalaisia verrokkimaita ja arvioi Suomen työmarkkinoiden kipupisteitä.  Lue lisää >