
LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta olennaista on pyrkiä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Verotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman paljon työn tekemistä ja talouskasvua tukeva. Keskeinen verokysymys kasvun kannalta on ansiotuloverotus talouden kasvun perustuessa aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan.
Mitä korkeampi rajavero, sitä vähemmän tienatusta lisätulosta jää käteen. Kansainvälisesti vertailtuna veroprogressio onkin Suomessa hyvin korkea. Korkeat palkat yhdistettynä kireään veroprogressioon saavat aikaan efektin, joka ei kannusta työtuntien lisäämiseen.
Useat taloustieteilijät suosittelevatkin verotuksen keventämistä esimerkiksi siitä syystä, että työnteon kannustimia vahvistamalla yhteiskuntaan voidaan saada enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavaa työtä.
Korkea verotus saa hakeutumaan vapaa-ajalle
Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmia talouskasvulle ja työllisyydelle. Työn verotus voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa työn tarjontaan muuttamalla kotitalouksien päätöstä työmarkkinoille osallistumisesta sekä työtuntien määrästä. Korkea työtulojen verotus ja suuri vapaa-ajan arvostus korreloivat positiivisesti keskenään.
Esimerkiksi Progressive income tax and comparative advantage in trade -tutkimus tarkastelee tuloverotuksen progression vaikutusta eri maiden suhteelliseen kilpailuetuun.
Korkeapalkkaisten töiden osuus kaikista töistä kasvaa veroprogression alentamisen myötä erityisesti korkean teknologian ja ammatillisten palvelualojen työpaikkojen kasvun myötä. Korkean progression myötä maa menettää suhteellista etuaan ja työpaikkoja muihin maihin verrattuna suhteessa eniten nimenomaan kaikkein korkeapalkkaisimmilla aloilla.
Ongelmallista on, että progressiivinen tulovero vähentää suhteessa eniten työntekijöiden määrää korkeatuloisissa, pitkää työpäivää vaativissa ammateissa ja heikentää tämän seurauksena maan suhteellista kilpailuetua kaikilla muillakin aloilla, joiden työllisyysaste riippuu näistä korkeapalkkaisista ammateista.
Verokertymää ei voi kasvattaa loputtomasti veroja kiristämällä
Niin sanottu Lafferin käyrä on taloustieteellinen malli, joka kuvaa sitä, että verotusta voi kasvattaa verotusta kiristämällä vain tiettyyn rajaan asti. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli saa aikaan vaikutuksen, jossa verotulot verojen korotuksista huolimatta kääntyvät laskuun.
Erilaisia laskentakaavoja on käytetty Suomeakin koskevissa tutkimuksissa erityisesti verotuloja maksimoivan veroasteen etsintään. ETLA:n tuoreessa raportissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa olisi oltu jo hyvin lähellä Lafferin käyrän verotulot maksimoivien ansiotuloveroasteiden huippua.
Mikäli verotuksen kiristämisen julkisia tulovaikutuksia mittaavan Lafferin käyrän huippu on Suomessa jo ylitetty, tällöin verotuksen laskeminen olisi kaikkia kansalaisia hyödyttävä politiikkatoimi.
Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi huomauttaa, että perinteisen mikrotaloudellisen veroanalyysin ongelmana on, ettei se huomioi riittävästi verotuksen pitkäaikaisia ja laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia.
– Voi perustellusti kysyä, onko makrotaloudellisen näkökulman puuttuminen antanut liian ruusuisen kuvan verotuksen vaikutuksista.
Verotuksen tulisi aina olla kilpailukykyistä
Kireällä progressiivisella verotuksella on vaikutuksia paitsi tehtyjen työtuntien määrään, myös todellisten kansainvälisten osaajien houkutteluun ja tuottavuushaasteisiin Suomessa.
– Tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen voi osittain lieventää korkeiden verojen haittavaikutuksia palkkojen nousun kautta. Oleellista on, ettei T&K-tukia rahoiteta kiristämällä osaajien verotusta, sillä se vesittäisi uudistusten hyödyt. Ylipäätänsä verotuksen tulisi olla aina kilpailukykyistä, jotta se ei hidastaisi ulkomaisten asiantuntijoiden houkuttelua maahan, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen esitti äskettäin MTV:n haastattelussa ylimpien marginaaliveroasteiden rajaamista noin 50 prosenttiin. Majasen mukaan ylimpien marginaaliveroasteiden keventäminen rahoittaisi pitkällä aikavälillä itse itsensä. Lisäksi ylimpien rajaverojen alentaminen vahvistaa työllisyyttä ja lisää kannusteita ottaa vastaan korkeamman palkkatason työtä.
Myös ETLA:n tutkimuksessa suositellaan rajaveroasteen tuntuvaa alentamista, joka olisi julkisen talouden näkökulmasta perusteltua.
– Laskelmissa on huomioitu uudet arviot pitkän aikavälin joustoista sekä Suomessa hyvin korkeina pysyneet työn rajaverot. Verotuottojen ohella ne vaikuttavat osaajien kannustimiin parantaa osaamistaan sekä laajentaa ammatillista verkostoaan, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.
Suomalainen tutkimus listaa samoja ongelmia
Myös suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmat talouskasvulle ja työllisyydelle.
ETLA:n tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan korkeiden rajaveroasteiden vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen yhteiskunnassa ja vaikutuksia julkisiin tuloihin. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Kuusi, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Kirkko-Jaakkola sekä Finnveran pääekonomisti Kotamäki.
Tutkimus osoittaa, että korkeat rajaveroasteet voivat heikentää taloudellista toimeliaisuutta ja samalla ne heikentävät julkista taloutta Suomessa. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että korkeat työnteon rajaveroasteet ovat aikaisemmin luultua suurempi ongelma.
Miten verojärjestelmää kannattaisi muuttaa?
Verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla tulisi ennen kaikkea tukea työllisyyttä, tehtyjen työtuntien määrää taloudessa ja tuottavuuskehitystä.
Loogista tätä taustaa vasten olisi alentaa sekä työnteon verotusta että ansiotuloverotuksen korkeimpia rajaveroasteita. Näin menetellen tulonmuunto-ongelmatkin pienenisivät eikä verotus ohjaisi yhtä vahvasti kaikkia kynnelle kykeneviä toimimaan osakeyhtiömuodossa kuin aiemmin.
Suomen Uutiset
Lue myös
Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun
Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat
Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Kasvuriihi käyntiin – hallitus kokoontuu rakentamaan kasvupakettia, jonka avulla Suomen laahaavaan talouteen saataisiin vihdoinkin vauhtia
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tero Kuusi veroprogressio Mauri Kotamäki työn tekeminen verokertymä Juha Majanen hyvinvointiyhteiskunta veronkiristykset työn verotus Työllisyysaste ansiotuloverotus Tuottavuus Talouskasvu verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallituksen kasvuriihi valmistuu mahdollisesti jo tänään – ennakkotietojen mukaan tiedossa on helpotusta veroihin ja leikkauksia kehitysapuun

Yrittäjien pääekonomistilta vahvaa tukea veroalelle – yhteisövero ja ansiotulovero ovat kasvun pahimmat haitat

Ay-ekonomistin mukaan yhteisöveron alentamisella ei olisi kasvuvaikutuksia, mutta asia on päinvastoin – kun Suomi viimeksi alensi yhteisöveroa, verokertymä lähti kasvuun
Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Huopaiselta: Keveämmillä veroilla saadaan tukevampaa talouskasvua
Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää