Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

SAK on aloittanut informaatio-operaation, jossa se käytännössä asettuu vastustamaan suomalaisen palkansaajan ostovoiman vahvistamista.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat kokoontuneet puoliväliriiheen Smolnaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra on aiemmin puhunut kasvuriihestä, jossa siis etsitään kasvutoimia, joilla Suomea saadaan paremmille taloudellisille vesille.

Riihessä hallitus neuvottelee menokehyksistä ja linjaa keskeisistä vero-, meno- ja rakennepoliittisista toimista.

Purra kertoi jo viime viikolla, että suomalaisten ansiotuloverotusta tullaan keventämään.

Tutkimusten mukaan etenkin suurituloisten marginaaliverotuksen keventäminen on omiaan lisäämään työntekoa ja kiihdyttämään kasvua. Ansiotuloverotuksen keventäminen tullee kuitenkin koskemaan muitakin tuloluokkia.

SAK:n näkemys on kapea

SAK:lle veronalennukset – siis käytännössä duunarin ostovoimaa vahvistavat toimet – eivät kuitenkaan käy. Pääsiäisen alla SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan lausuntojen mukaan veronkevennykset eivät auta kasvuongelmiin ja ne ”heikentävät julkista taloutta”.

SAK:laisen talousmiehen näkemys on erittäin kapea, sillä ansiotulojen verotuksella todistettavasti on dynaamisia, talouskasvua vahvistavia vaikutuksia. Esimerkiksi Ruotsissa veroaste on laskenut noin 50 prosentista vuonna 2000 41 prosenttiin vuonna 2024. Samalla aikavälillä verokertymä on noussut 700 miljardia kruunua eli 63 miljardia euroa. Ruotsissa keskituloisen palkansaajan verotus onkin useita prosenttiyksikköjä Suomea kevyempää.

Marginaalivero on Suomessa kannustinloukku

SAK siis suhtautuu veronalennuksiin nihkeästi, samaan tapaan kuin SAK:ta lähellä oleva oppositiopuolue SDP.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kirjoitti aiemmin talvella blogin, jossa hän ilmaisi olevansa huolissaan palkansaajien pudonneesta ostovoimasta. Elorannan näkemyksien mukaan ”firmoilla on rahaa ja myös halua maksaa”. Ostovoiman vahvistamisesta alentamalla verotusta Eloranta ei kirjoittanut mitään.

SAK ei ole myöskään ottanut kantaa kireän verotuksen vaikutuksesta työhalukkuuteen.

Veronkevennykset tekevät työnteosta kannattavampaa, minkä seurauksena tehtyjä työtunteja saadaan lisää.

Marginaalivero, siis lisätuloista perittävä vero, on nykyisellään merkittävä kannustinloukku, joka heikentää etenkin asiantuntijatehtävissä työskentelevien halukkuutta lisätöihin.

Kun palkansaajan rajaveroihin lisätään kulutusverot, korkein rajavero Suomessa oli Etlan tutkimuksen mukaan noin 66,8 prosenttia vuonna 2023, eli tällöin lisätuloista jopa kaksi kolmasosaa menee veroihin. Se selvästi vaikuttaa jo siihen harkintaan, kannattaako ylitöitä tehdä.

Ay-liike keräsi satumaisen omaisuuden veronmaksajien rahoilla

Miksi SAK ja laajemmin ay-liike vastustaa niin vahvasti veronalennuksia ja on keskittynyt pelkkiin puheisiin palkankorotuksista? Yksi syy on tietenkin se, että palkankorotuksia on helpompi perustella, kun verot pysyvät korkealla tasolla.

Toinen syy lienee se, että veronalennukset eivät hyödytä liittojen taloutta, mutta palkankorotukset hyödyttävät, sillä jäsenmaksut peritään bruttopalkan mukaan. Bruttopalkan kasvaessa myös liittojen jäsenmaksuina saama osuus palkasta nousee.

Tyypillisesti liiton jäsenyys maksaa 10–15 euroa jokaista ansaittua tuhatta euroa kohti. Esimerkiksi AKT:n jäsenyys maksaa 1,6 prosenttia ja PAM:n jäsenmaksu 1,5 prosenttia bruttopalkasta.

Ay-liike on kerännyt satumaisen omaisuuden veronmaksajien rahoilla. Samaan aikaan liitot ovat merkittäviä vasemmistopuolueiden vaalikampanjoiden rahoittajia. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.