LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalainen peruskoulu on epäonnistunut paitsi koulurauhan, myös oppimisrauhan säilyttämisessä. Peruskoulumme pettää paitsi oppilaat, myös peruskouluun luottavat vanhemmat, sanoo Perussuomalainen Nuoriso.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii tasoryhmien palauttamista perusopetukseen. Peruskoulussa kaikki oppilaat eivät mahdu samaan muottiin. Joillekin peruskoulun opiskelutahti tuntuu suoranaiselta matelulta kun taas toisilla on merkittäviä vaikeuksia pysyä mukana edes nykyisessä opiskelutahdissa.
Tasoryhmät ratkaisisivat tämän ongelman. Oppilaat jaettaisiin ryhmiin taitotason mukaan, mikä mahdollistaisi paremmin kohdennetun opetuksen ja optimoisi oppimistahdin kunkin oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
– Tasoryhmät olisivat kaikkien lasten etu. Lahjakkaammat ja kunnianhimoisemmat oppilaat voisivat edetä nopeammin ja perehtyä asioihin syvällisemmin. Heikommin suoriutuvat saisivat puolestaan paremmin tukea eivätkä putoaisi kärryiltä niin helposti, arvelee PS-Nuorison hallituksen jäsen Fanny Tahvanainen.
– Tasoryhmien puutteesta johtuvat epäkohdat ovat olleet esillä mediassa, minkä lisäksi olemme kuulleet kokemuksia myös peruskoulussa opiskelevilta jäseniltämme. Eräs jäsenemme kertoi luokkansa erittäin heikosta työrauhasta, jonka takana ovat aina samat oppilaat, joiden paimentamiseen saattaa mennä koko oppitunti. Tämä tekee kaikkien muiden oppimisesta lähes mahdotonta.
– Suomalainen peruskoulu on epäonnistunut paitsi koulurauhan, myös oppimisrauhan säilyttämisessä. Peruskoulumme pettää paitsi oppilaat, myös peruskouluun luottavat vanhemmat. On täysin kohtuutonta, että motivoituneiden ja lahjakkaiden oppilaiden oppiminen estetään, kun luokan pelleilijät vievät opettajien kaiken huomion, toteaa PS-Nuorison hallituksen jäsen Veeti Kyllönen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Simo Grönroos kritisoi vappupuheessaan Helsingissä työperäistä maahanmuuttoa, opiskelijamaahanmuuttoa ja koulutusjärjestelmän tilaa. Hänen mukaansa nykyinen kehitys heikentää suomalaisten työntekijöiden asemaa ja kuormittaa yhteiskuntaa.
Peruskoulun vuodesta 2006 lähtien romahtaneet PISA-tulokset puhuttivat tänään Ylen Huomenta Suomi -ohjelmassa, jossa aiheesta olivat keskustelemassa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.).
Oulun yliopiston tuore tutkimus piirtää huolestuttavan kuvan suomalaisen opettajankoulutuksen ja koulutyön välisestä kuilusta. Kun motivoituneet ja lahjakkaat opettajaopiskelijat kokevat jo koulutuksen aikana epävarmuutta, kyynistymistä ja jopa halua vaihtaa alaa, on perussuomalaisen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä syytä pysähtyä. - Tämä ei ole yksittäinen signaali, vaan se on varoitus koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, Strandman uskoo.
Pekka Aittakumpu haluaa varmistaa, että peruskoulusta ei lähde yksikään lapsi tai nuori, jolla ei ole riittäviä taitoja. Hän vaatii erityisluokkien palauttamista ja työrauhan turvaamista luokissa. Aittakumpu edellyttää myös, että koulut luopuvat turhanpäiväisistä hankkeista ja ideologisista ohjailuista, kuten avotiloista ja itseohjautuvuudesta.
Sivistysvaliokunnan jäsen, perussuomalainen kansanedustaja Sara Seppänen vaatii opetusministeriötä ja Opetushallitusta ryhtymään välittömiin ja määrätietoisiin toimiin kouluissa tapahtuvien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Viimeaikaiset vakavat tapaukset osoittavat, että koulujen keinot eivät enää riitä takaamaan turvallista oppimisympäristöä.
Sama osaaminen, eri arvosana: tuttu ja tutkimuksin todennettu ikävä tosiasia Suomen kouluissa. Vaikka opettajat tekevät parhaansa antaakseen todistukseen oikeudenmukaiset ja kunkin osaamista kuvaavat arvosanat, ei yhdenvertaisuus toteudu.
Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.
Viikon suosituimmat
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.
