

Taloustieteen dosentti Malinen selittää, miksi EKP:n rahapoliittinen elvytys murentaa talouden
Läntisen maailman keskuspankit ovat kilpaa pyrkineet pitämään globalisaation laajentumisvuosien jälkeen tilanteen yhtä auvoisena kuin se oli viime vuosituhannen lopussa. EKP on puskenut uunituoretta rahaa tuhansien miljardien eurojen edestä arvopaperimarkkinoille, ja se aikoo puskea vielä lisää. Tämä on luonut vain näennäistä hyvän olon tunnetta tuhoisin seurauksin. Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen pohtii elvytyksen vaikutuksia Twitterissä. Suomen Uutiset kokosi keskeiset ajatukset.
Taloustieteen dosentti Tuomas Malisen kiintopiste on tuottavuus. Perusideana on se, että hyvät ja tuottavat yritykset luovat tuottavuutta. Ne kehittelevät tuotteitaan tai valmistusmenetelmiään.
Huonosti tuottava yritys kaatuisi tai olisi ainakin konkurssinsa rajamailla. Nollakoron rahapolitiikka piilottaa tuottavuuskasvun.
Malisen twiittiketjun ensimmäinen viesti (juttu jatkuu kuvan alla):
I guess now is a good time to remind ourselves, why further debt and monetary stimulus is a bad idea.
I understand the desperation, but the fact is that the #economy is not something you can manage from above. Thread.
Let's start with a familiar chart. 1/14@GnSEconomics pic.twitter.com/9D1Wv0D7OR
— Tuomas Malinen (@mtmalinen) June 4, 2020
Malinen havainnollistaa positiivisen koron merkityksen siten, että tämä korko erottaa hyvät ja toimimattomat yritykset toisistaan. Hyvä yritys toimii kohtuullisellakin lainakorolla, kattaen tuloillaan kulunsa ja vielä jää voita leivän päälle.
Tuottamattomat investoinnit johtavat kaameisiin tappioihin. Esimerkiksi eurokriisin aikaan Espanjassa sijaitseva Ciudad Realin lentokenttä rakennettiin miljardilla eurolla. Se myytiin aasialaisille sijoittajille pilkkahintaan.
Olisiko yksityinen raha polttanut miljardi euroa lähestulkoon kokonaan vain siitä ilosta, että lentokentällä liikkuu rahtikone silloin ja toinen tällöin? Tai että sillä ”suojattiin espanjalaisia työpaikkoja” parin rakennusvuoden ajan?
Massiivinen lentokenttä rakennettiin 150 kilometrin päähän Madridista palvellakseen pääkaupungin liikennettä. Julkinen hanke toteutettiin, vaikka lentokentällä ei ole ollut kannattavaa toimintaa.
Yksityinen raha ei olisi kuuna päivänä lähtenyt tähän rakennusprojektiin. Samaan aikaan, kun ex-pääministeri Jyrki Katainen oli lykkinyt pankkitukea Kreikan kautta muun muassa Saksan ja Ranskan pankeille, hän oli skeptinen julkisen rahan tuottomahdollisuuksista.
– Ei voida ajatella, että minkä tahansa yrityksen heikkoudet korvattaisiin veronmaksajien rahoilla, Katainen jyrisi 2012 suomalaisen telakkateollisuuden ahdingosta, jolle olisi tarvittu 50 miljoonan euron apupaketti.
Sama logiikka ei jostain syystä pätenyt ulkomaisiin pankkeihin – jotka ovat yrityksiä nekin. Niinpä pääministeri Katainen sälytti miljardiluokan pankkituet veronmaksajien rahoilla.
Mitä järkeä on tukea ulkomaisia pankkeja, muttei suomalaisia telakoita?
Löysällä rahalla löysät tulokset
Jos lainarahasta pitää maksaa korkoa, huonot liikeideat kaatuvat alkumetreillä. Entä jos lainaraha olisi ilmaista? Raha kanavoituu heikon tuottavuuden yrityksiin, kankeisiin savijalkoihin. Nämä savijalat eivät voi virtaviivaistaa toimintaansa halutessaankaan, koska ne ovat riippuvaisia alhaisista koroista. Hiemankin korkeammat korot kaataisivat ne.
Tuottavuus kärsii. Kasvu jää aneemiseksi, kuten Euroopassa on havaittu.
EKP ilmoitti juuri uudesta yritystuesta. Se aikoo ostaa yritysten lainapapereita, mutta niissä on riskinsä. Ja panokset vain kovenevat.
Kauanko julkinen sektori jatkaa heikosti tuottavien yritysten tukemista? Maailmassa yrityksiä on kaatunut haastajien edessä. Se kuuluu markkinatalouteen. Nyt suunnitelmataloudella pyritään pitämään kaikki ennallaan.
Yhdessä asiassa tämä strategia on onnistunut: talous ei ole Suomessa juurikaan kasvanut sitten vuoden 2008 luvuista. Se on pysynyt ennallaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää