

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?
Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.
– Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Kuten kaikilla organisaatioilla, joilla on budjetti, myös aluevaltuustoilla täytyy olla mittareita ja vertailutietoa, mihin ne perustavat päätöksenteon, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Ilman toimivia mittareita ja todellista tietoa aluevaltuustot toimisivat lähes sokkoina.
– Ilman mittareita on vaarana, että kustannukset ja tuottavuus karkaavat, joudutaan ottamaan lisää velkaa tai nostamaan veroja ja asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan hyvinvointi romahtavat, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Kustannuksia ja tehokkuutta seurattava
Vaikka alueiden organisaatiot ja rajat tulevat olemaan erilaiset kuin ennen alueiden aloittamista, on kuitenkin mahdollista saada vertailevaa tietoa ajalta ennen alueiden aloittamista.
Mittareiden tehokkaalla käytöllä voidaan seurata toiminnan kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä, julkisten ja yksityisten palveluiden jakautumista, työn tehokkuutta, henkilöstön hyvinvointia, tuottamattomia toimintoja yms. Tieto näistä on ripoteltuna eri puolille alueen organisaatioita, ja varsinkin tietoa on niillä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä.
Jos tätä arvokasta tietoa ei saada kerättyä analysoitavaksi päättävälle tasolle, päättävä taso tulee tekemään päätöksiä mielipiteiden ja oletusten varassa.
– Oli mittausmenetelmä mikä tahansa, ilman sitä aluevaltuutetut eivät pysty toimimaan, toteavat Reijonen ja Vallin.
Mittaristoja on kehitetty
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun vastauksessa kerrotaan, että päätöksenteon tueksi tullaan käyttämään tarvittavia tietoja nykyisiltä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä järjestäviltä kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kansallisten tietovarantojen tietoja. Päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asiantuntijajoukon kanssa kehittänyt mittariston. Myös THL on tuottanut oman mittaristonsa.
Sosiaali ja terveysministeriö on asettanut myös soten tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alueiden tiedolla johtamista.
Tiedolla johtaminen tärkeää
Valtiovarainministeriö tuottaa laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tason määrittämiseksi nykyisten kuntatasoisten tietojen ja hyvinvointialueiden suunnitelmatietojen pohjalta vertailutiedot siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset, joiden tasoa voidaan verrata tuleviin hyvinvointialueiden palveluiden kustannustasoon.
– Vaikka näistä mittareista ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu, on hyvä tietää, että tiedolla johtaminen tulee olemaan käytössä myös aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa, toteavat Vallin ja Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tiedolla johtaminen henkilöstön hyvinvointi yksityiset palvelut asiakastyytyväisyys päätöksenteon mittarit hallinnolliset kustannukset aluevaltuustot kuntayhtymät hyvinvointialueet julkiset palvelut päätöksenteko kirjallinen kysymys Valtiovarainministeriö sosiaali- ja terveysministeriö Tuottavuus THL sosiaali- ja terveyspalvelut Veikko Vallin Minna Reijonen Krista Kiuru Pelastustoimi Tehokkuus Kunnat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset eivät hyväksy uutta verottajaa ja veronkorotuksia – ”Sote-uudistus ei korjaa yhtään ongelmaa, mutta luo uusia”

PS-Naiset: ”Laitammeko varoja laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin vai omien nuortemme tulevaisuuteen?”

Purra: Vaaleja ei kaivata lisää vaan vähemmän – yhdistämällä paikallis-, alue- ja eduskuntavaalit tuettaisiin demokratiaa

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











