Reijonen ja Vallin: Mihin aluevaltuustojen päätökset perustuvat?

Perussuomalaiset kansanedustajat ja talousvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Veikko Vallin tekivät kirjallisen kysymyksen aluevaltuustojen päätöksentekoa ohjaavista mittareista.

– Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Kuten kaikilla organisaatioilla, joilla on budjetti, myös aluevaltuustoilla täytyy olla mittareita ja vertailutietoa, mihin ne perustavat päätöksenteon, toteaa kansanedustaja Minna Reijonen.

Ilman toimivia mittareita ja todellista tietoa aluevaltuustot toimisivat lähes sokkoina.

– Ilman mittareita on vaarana, että kustannukset ja tuottavuus karkaavat, joudutaan ottamaan lisää velkaa tai nostamaan veroja ja asiakastyytyväisyys ja henkilökunnan hyvinvointi romahtavat, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.

Kustannuksia ja tehokkuutta seurattava

Vaikka alueiden organisaatiot ja rajat tulevat olemaan erilaiset kuin ennen alueiden aloittamista, on kuitenkin mahdollista saada vertailevaa tietoa ajalta ennen alueiden aloittamista.

Mittareiden tehokkaalla käytöllä voidaan seurata toiminnan kustannuksia, asiakastyytyväisyyttä, julkisten ja yksityisten palveluiden jakautumista, työn tehokkuutta, henkilöstön hyvinvointia, tuottamattomia toimintoja yms. Tieto näistä on ripoteltuna eri puolille alueen organisaatioita, ja varsinkin tietoa on niillä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä.

Jos tätä arvokasta tietoa ei saada kerättyä analysoitavaksi päättävälle tasolle, päättävä taso tulee tekemään päätöksiä mielipiteiden ja oletusten varassa.

– Oli mittausmenetelmä mikä tahansa, ilman sitä aluevaltuutetut eivät pysty toimimaan, toteavat Reijonen ja Vallin.

Mittaristoja on kehitetty

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun vastauksessa kerrotaan, että päätöksenteon tueksi tullaan käyttämään tarvittavia tietoja nykyisiltä hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä järjestäviltä kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kansallisten tietovarantojen tietoja. Päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asiantuntijajoukon kanssa kehittänyt mittariston. Myös THL on tuottanut oman mittaristonsa.

Sosiaali ja terveysministeriö on asettanut myös soten tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää alueiden tiedolla johtamista.

Tiedolla johtaminen tärkeää

Valtiovarainministeriö tuottaa laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tason määrittämiseksi nykyisten kuntatasoisten tietojen ja hyvinvointialueiden suunnitelmatietojen pohjalta vertailutiedot siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden kustannukset, joiden tasoa voidaan verrata tuleviin hyvinvointialueiden palveluiden kustannustasoon.

– Vaikka näistä mittareista ei ole julkisuudessa juurikaan puhuttu, on hyvä tietää, että tiedolla johtaminen tulee olemaan käytössä myös aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa, toteavat Vallin ja Reijonen.