Purra: Vaaleja ei kaivata lisää vaan vähemmän – yhdistämällä paikallis-, alue- ja eduskuntavaalit tuettaisiin demokratiaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että hallintomallin sijaan kansalaisia kiinnostavat soteuudistuksessa palvelut. Palveluiden tasosta ja laadusta keskustelemisen sijaan vaaleista ollaan kuitenkin kuin tietoisesti tekemässä epäkiinnostavat.

Vaaleja ja historiallisen suurta maakuntauudistusta valmistellaan Riikka Purran mielestä kuin verhon takana. Media on jo kertonut, että vaalit eivät kiinnosta äänestäjiä eikä uudistuksen tarkoituksista olla myöskään tietoisia. Purra huomauttaa, että vaalien teknisyys ja epä­poliittisuus tietenkin aiheuttavat juuri sen, että asia nähdään tylsänä, vaikeaselkoisena, epäkiinnostavana ja valitettavasti myös turhana.

– Eikä sitä ainakaan poliitikkojen sotejargon auta. Mitoitus, integraatio ja takuu eivät hoida ketään. Jos kaikki puolueet lupaavat puolustaa lähipalveluita ja ovat yhtä huolissaan vanhuspalveluista, mistä vaaleissa äänestetään? Purra kysyy.

Palveluleikkauksia jopa viranomaispäätöksellä?

Jos ja kun alueet ovat suoran valtionrahoituksen alla, mistä siellä siis päätetään? Ainakaan kannustimia säästää tai pidäkkeitä kuluttaa ei ole lainkaan.

– Joillakin alueilla kuulemma hallintosääntöön on suunni­teltu kirjausta siitä, että viranhaltijapäätöksellä voisi jopa supistaa palvelu­verkkoa. Samaan aikaan on neuvoteltu runsaskätisistä puolueryhmien aluevaltuusto­rahoista, yhtä hissukseen tietenkin, Purra toteaa.

Kahden kerroksen väkeä

Purra kirjoittaa, että terveydenhoito on jakautunut kuin kahdelle kastille: palvelut ovat osassa maata käytännössä romahtaneet, vanhusten- ja vammaistenhoidossa on järkyttäviä epäkohtia, nuoret eivät pääse mielenterveyspalveluihin, keskituloisia ohjataan suoraan yksityiselle, resursseja menee jatkuvasti enemmän ongelmallisen maahanmuuton palveluihin ja niin edelleen.

– Ja verotus on tapissa. Mikä mättää? Näistä asioistahan meidän pitäisi puhua. Ja ne ovat valtakunnan tason asioita, Purra huomauttaa.

– Sillä, mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – sillä on selvä yhteytensä siihen, mitä kyseinen puolue oikeasti voi luvata alue- ja paikallistasolla.

Purra harmittelee, etteivät realiteetit tunnu pidättelevän puolueita lupausten jakamisessa, vaan maakuntien vaalikentillä on lupailtu kuuta taivaalta, vaikka juuri on valitettu rahan puutetta eduskunnalle.

Demokratia uhkaa sammua aluevaltuustoissa

Purra arvioi, että mikäli aluevaalien äänestys­aktiivisuus jää uhatun alhaiseksi, aluevaltuustojen demokratia ei ole kriisissä vaan käytännössä sammunut. Purra esittää, että suomalaiselle demokratialle ja kansalaisten aktivoimiselle voisi antaa piristys­ruiskeen yhdistämällä tulevaisuudessa sekä paikallis- että aluevaalit eduskuntavaaleihin.

– Näin puolueiden lupauksia ja tavoitteita olisi helpompi arvioida ja niiden realistisuutta punnita. Tulisi lisäksi politiikka politiikkaan. Sillä siitähän on oikeasti kyse.